Meidän vuosi 2014

Tammikuu

Tammikuussa saimme lunta ja pakkasia. Sain ensimmäisen koulutuksen lapsen pakkaspukeutumiseen ja selvisimme talven yli villahaalarin ja äitiyspakkauksen toppapuvun voimin. Tuo pukuhan on edelleen meillä aktiivikäytössä. Viime talvi oli vielä pelkkää vauvan vaunuissa työntelyä, että tämä tuleva talvi on oikeastaan vasta ensimmäinen talvi, kun pääsemme pulkkailemaan ja talviulkoilemaan. Tammikuulla Neiti E:llä oli ikää 5kk ja kiinteitä ruokia alettiin syödä koko ajan kiihtyvää tahtia. Vuosi sitten tammikuussa aloitimme muskarin ja säännölliset visiitit asukaspuistossa. Samat viikko-ohjelmat jatkuvat edelleen.





Helmikuu

FitMom-projekti sai päätöksen helmikuussa ja tuloksiin olin aika tyytyväinen. Hiuksia irtosi ja niitä hoidettiin Nioxin-tehohoidoilla. Neiti E saavutti puolen vuoden iän ja meillä alettiin suunnitella unikoulua. Yöt olivat yhtä hullunmyllyä. Tuohon aikaan tein blogiin listan vauvavuoden hankintahudeista. Neiti alkoi istua ja Stokke Newborn Set sai tehdä tilaa Baby Setille. Puolivuotiaana Neiti söi kiinteitä jo sen viisi kertaa päivässä.




Maaliskuu

Maaliskuussa aloimme suunnitella matkaa Italiaan toukokuulle. Maaliskuussa tuli vuosi blogini aloituspäivästä - pian tätä taivalta onkin takana jo kaksi vuotta. Muutoin arkea väritti vauvatreffit ja SnadiStadin reissut sekä Neiti E:n ensimmäinen hetki hoitajan hoivissa. Sain tuolloin myös Stokke MyCarrier -kantorepun testiin.





Huhtikuu

Huhtikuu oli perheessämme mullistava, sillä toteutimme silloin unikoulun. Tai kirjoitin siitä tuolloin. Unikoulu toteutettiin E:n ollessa 7kk. Omaan huoneeseen E oli muuttanut hetkeä aiemmin. Meillä siis alettiin nukkua. Koko perhe nukkui paremmin kuin aikoihin. Neiti siirtyi tuolloin vaunujen istuinosaan ja vaunukoppa siirtyi kellariin. Löysin meidät tuona kuukautena Lapsimessuilta ja ehkäpä suuntaamme sinne tulevanakin keväänä. Testasimme myös vauvakinoa ja kevät alkoi tehdä tuloaan toden teolla. Uuden unirytmin ja kevään tulon myötä mieli oli pilvissä, ihanaa aikaa.







Toukokuu

Toukokuussa pääsimme helteiden makuun. Vietimme ensimmäisiä hetkiä veneellä Neidin kanssa. Ensimmäinen äitienpäivä oli kaikessa liikuttavuudessaan ikimuistoinen. Italian matka kruunasi toukokuun. Jutut matkastamme: lentäminen vauvan kanssa, Toscana ja Rooma.






Kesäkuu

Kesäkuu alkoi lämpimänä, mutta pian kelit kylmenivät ja juhannuksen seudulla veneiltiin lähes toppavarusteissa. Perheemme lomailu jatkui lähes kesäkuun loppuun, kun Mies piti kaikki lakisääteiset isävapaansa tuolloin pois. Perheaikaa viikkotolkulla. Tapasimme mammaystäviä piknikin äärellä Kaivopuistossa, vietimme viikonloppua Elisaaressa. Loppukuusta oli omat synttärini, joita vietettiin tien päällä matkalla Savoon. Neiti täytti 10kk ja aloin toden teolla pohtia imetyksen lopettelemista.






Heinäkuu

Helteinen heinäkuu alkoi tissiäisillä. Samaan sysäykseen imetys loppui ja vaihtui pulloon. Hetken haikeus ja nopeasti sen jälkeen helpotus ja hyvä olo. Kestihän sitä sen 11kk. Heinäkuu sisälsi paljon veneilyä ja ystäviä. Yhdessäoloa ja kesästä nauttimista. Tuolloin mieltä alkoi valtaamaan lähestyvät 1-vuotissynttärit ja orastava osa-aikainen töihin palaaminen. Äitipääaivoilla takaisin töihin, mitähän siitäkin tulisi.







Elokuu

Elokuussa suunniteltiin synttäreitä, lomailtiin Turussa, lyhennettiin hiukset ja piipahdettiin Rovaniemellä työpaikan kehityspäivillä. Neidin 1-vuotisjuhlia vietettiin lähipiirin kesken ja otettiin 1-vuotiskuvia koko perheestä. Sanoimme heipat Maxi-Cosille, kun autoon asennettiin Cybex Sirona -turvaistuin. Kävin päässäni läpi vuodentakaisia synnytystapahtumia ja terapioin itseäni kirjoittamalle ne blogiin - osa1, osa2 ja osa3. Mikä vuosi meillä olikaan takana, uskomatonta.





Syyskuu

Syyskuussa pohdin niin ystävyyttä kuin parisuhdetta. Mies vietti kesäloman viimeisiä rippeitä ja mökkeilimme Tammisaaressa. Tuolloin paluu töihin kävi toteen ja sen suhteen oltiin alkuhuumassa. Tajusin juuri, että E on ollut kunnolla kipeä (flunssassa) viimeksi tuolloin. Ja Mies on ollut tuosta asti enemmän tai vähemmän kipeä :( Isästä ja tyttärestä raapustin silloin tämän tekstin.




Lokakuu

Blogini muutti lokakuussa Kaksplussan blogiyhteisöön. Kirjoitin samalla itsestäni pienen esittelyn. Syyslomien aikaan kävimme Neidin kanssa värikylvyssä Kampissa. Tuolloin pohdin myös kenkähankintoja talvelle sekä taaperoharrastuksia. Kirjoitin myös ajatuksistani koskien osa-aikatyötä ja töihin paluuta.




Marraskuu

Marraskuussa olin pöyristynyt Espoon kuntavaltuutettujen suunnitelmista leikata Espoo-lisää. Keskustelu aiheen tiimoilta oli vilkasta niin täällä blogissa kuin valtamedioissa. Lisää ei lopulta leikattu. Neiti E oppi kävelemään marraskuussa 1v 3kk iässä ja blogissa ruodittiin kieltämistä ja EI-sanan käyttöä. Yksilapsisuutta koskeva teksti oli itselleni erityisen merkityksellinen, kommenttien perusteella monelle Teistäkin.





Joulukuu

Joulukuussa hengähdin. Tunnelmista ja mietteistä kirjoitin tässä postauksessa. Vuosi on hyvä päättää tähän ja ottaa ilolla vastaan uusi vuosi uusine juonenkäänteinen. Tämä vuosi on antanut paljon, mutta on se samalla ollut haastellinen ja sisältänyt paljon uuden oppimista. Ensi vuodelle toivon terveyttä ja energiaa koko perheelle. Voimia arjen haasteisiin ja uusien elämäntilanteiden eteen tuomien vaikeuksien selättämiseen. 





Näihin kuviin, näihin tunnelmiin -

Hyvää uutta vuotta lukijani!!!



Loppuvuoden tunnelmat

Hei kaikille pitkästä aikaa!

Täällä on yritetty viettää stressivapaita päiviä. Niitä on mahtunut liian vähän viimeisiin viikkoihin ja kuukausiin. Joulu tuli oman jaksamisen ja fiilisten osalta erittäin huonoon aikaan tänä vuonna, joten siitä ei saatu ihan parasta irti. Kyllä joulumme kiva oli, mutta oma fiilis ei ollut sellainen mitä toivoin sen olevan. Oikeastaan tapaninpäivänä, kun olimme vailla aikatauluja vain oman perheen kesken oli vasta sellainen fiilis, että sai todella levätä ja ottaa rennosti. Se, että Neiti päätti aikaistaa aamuheräämisiään juuri jouluna, ei tietenkään omaa jaksamista edesauttanut. Mies oli yövuoroissa ja minä nousin E:n kanssa jokaiseen aamuun klo 07:00 tai aiemmin.

Neiti sai ihania ihania lahjoja<3 En voisi olla kiitollisempi ja onnellisempi siitä, että häntä muistettiin niin kivoilla jutuilla. Niistä on varmasti iloa pitkään. Hän sai vinon pinon kirjoja, joitain leluja, vauvapulkan ja mönkijän. Äänekkäitä leluja ja musiikillisia juttuja. Joululauluja sisältävä Soiva Laulukirja on ollut ahkerassa käytössä, kuten Pikku-Papu cd+kirja. Hän veivaa nykyisin jo aika villein tanssiliikkein musiikin tahdissa. Myös hoivavietti on herännyt lahjaksi saatujen vauvanuken ja kissan myötä. Toisinaan ne saavat kyytiä, mutta pääosin hän hoitaa niitä hellien.





Tauko suorittamisesta on tehnyt hyvää ja edelleen olen sen tarpeessa, etten kaikkea aikaani käytä jonkin asian suorittamiseen. Joulukuulla suorittaminen alkoi jo toden teolla näkyä hermostuneisuutena ja kiukkuisuutena, että aloin olla aivan loppu ja stressaantunut. Ei siis mitään burnoutia tai masennusta, vaan väsähtämistä vähän kaikkeen. Tuntui siltä, että hoidettavia asioita oli koko ajan pitkä lista, enkä saanut levättyä riittävästi, vaan aina suoritin jotain. Ilmapiiri kotona alkoi kärsiä ja olin ajatuksiltani jossain muualla. Koko syksyn ajan teimme Miehen kanssa läpsystä vaihdon, mitä tulee Neidin hoitamiseen. Tämä meidän superparas ratkaisu on verottanut siis aika lailla aikaa parisuhteeltamme ja molempien omista ajoista. Tarvitsin kaiken ajan Neidille ja Miehelle.

Aloin suorittaa myös tätä blogia. Pidin pakolla kiinni vanhasta äitiyslomani aikana löytyneestä blogirytmistä, että päivitän tänne jotain joka toinen päivä, vaikka aikaa ei osa-aikatyön myötä ollut enää samoin. Eikä aina sanottavaakaan. Suoritin ja stressasin blogiani, mikä oli tähän asti ollut hyvän mielen ja vertaistuen paikka. Paikka purkaa omia ajatuksia ja pääkoppaa. Viimeinen niitti oli se, kun lapseni ulkonäköä (päätä) alettiin täällä ruotia, niin silloin ajattelin haudata tämän harrastuksen kokonaan.  



Rakkaat <3


Mutta tauko tekee kuin tekeekin ihmeitä. Jatkan blogia kyllä, mutta miten usein kirjottelen määrittyy sen mukaan, miten aikani riittää. Enää en aio jokaista vapaahetkeäni ja Neidin päiväuniaikaa blogin parissa viettää, vaan kenties päivänä parina tai fiiliksen mukaan. Mutta on tästä tullut sellainen oman pääkopan purkupaikka, etten ole valmis päästämään tästä irtikään. Olen niin fiiliksissä kaikista Teistä, täällä käydyistä keskusteluista ja ajatustenvaihdoista. Toivottavasti Tekin pysytte meidän matkassa ja huikkailette kommenttibloxiin tai meiliin, jos on toiveita postausten suhteen - muuten jatkamme tällä samalla minä päätän mistä kirjoitan -linjalla :)  

Feels great to be back! Monta kertaa näiden viikkojen aikana olin kaivamassa läppäriä esiin tai kampeamassa itseäni pöytäkoneen ääreen, mutta pidin pintani ja käytin aikana muun muassa elokuvien katseluun, kirjojen lukuun ja vain olemiseen. Ihan mahtavaa on sekin ollut, että niitä aion tehdä jatkossakin. Nimittäin kauaa ei ole enää mahdollista katsoa keskellä päivää sohvalla vaakatasossa Eat Pray Lovea.


Mahtavia loppuvuoden viimeisiä hetkiä ja vielä upeampaa uutta vuotta toivotellen,
SS

Instagramista @hyvavoittaa meidän perheen touhuja voi seurailla reaaliaikaisemmin!



Riemukasta & rauhallista joulua!



Toivottaa
Tonttutyttö perheineen <3



Lahjakorttien voittajat & aika hengähtää

Hemmottelulahjakortit on nyt arvottu random-org-arvontakoneella ja voittajanumerot suosivat loppupäätä, nimittäin numerot 13 ja 15 voittivat lahjakortit Fresh Beautyyn. Kiitos kaikille osallistumisesta arvontaan.




Suurimmat onnittelut:

Elina Jussila 

nimimerkki Mumminkoti !

 

Olen välittänyt meiliosoitteenne Fresh Beautyn Leealle, joten hän on teihin yhteydessä lähiaikoina.

***

Haluan toivottaa Teille rakkaille lukijoilleni nautinnollista ja rauhallista joulunaikaa<3 Pitäkää huolta läheisistänne ja tehkää joulusta omannäköisenne, älkää antako kiireen ja stressin vallata mieltä.
Hengähtäkää ja hengittäkää.

Niin minä aion tehdä tästä päivästä eteenpäin. Mennä päivä kerrallaan, hoitaa velvollisuudet, mutta muun ajan tehdä sitä miltä kulloinkin tuntuu tai olla tekemättä mitään.
Nyt on pakko hengähtää, laittaa taas asiat tärkeysjärjestykseen ja miettiä, mihin jatkossa aikani käytän. Tällä hetkellä perheeni tarvitsee kaiken sen muun ajan, mitä en ole töissä.
Näin ollen linjat hiljenevät hetkeksi.
Päiväksi, viikoksi, kuukaudeksi vai lopullisesti, en osaa vielä sanoa.
Joka tapauksessa nyt aion unohtaa bloggaamisen ja blogimaailman hetkeksi kokonaan.

Sydämiä ja lämpöä siihen asti, kun seuraavan kerran ollaan kuulolla,
SS, Neiti E ja Mieheni mun
<3






Muistutus arvonnasta!

 

Makaatko Sinä pian kuvan hierontapöydällä hemmoteltavana?



Vielä tänään ehdit osallistua kahden hemmottelulahjakortin arvontaan!
Vink vink - hyvät mahdollisuudet voittaa, sillä osallistujia ei ole ylenmäärin :)

Arvontaan osallistuminen on näin helppoa:
1.    Käy tykkäämässä Fresh Beautystä Facebookissa
2.    Kerro tämän tekstin kommenttiboksiin, millaista hoitoa ihosi kaipaa, millaista hemmottelua toivoisit
3.    Jätä kommentin mukana toimiva sähköpostiosoite

Fresh Beauty -kauneushoitola sijaitsee Espoon keskuksessa kauppakeskus Entressen vieressä. Leea on hiljan perustanut oman hoitolan ja hänen hoitohuone palvelee kampaamon yhteydessä. Kerroinkin jo aiemmin, että Leea haluaa tarjota asiakkailleen ongelmien hoidon lisäksi rentouttavan irtioton arjesta. Joulukuun kunniaksi ja joulumieltä jakaakseen Leea innostui arpomaan Teille lukijoilleni kaksi 50€ arvoista lahjakorttia hoitolaan. Osallistujat huom! Hoitola sijaitsee Espoossa eli osallistuthan vain, jos Sinun on mahdollista päästä paikan päälle hoidettavaksi.

Kivaa keskiviikkoa, SS

 

SnadiStadi vauvan kanssa vs. SnadiStadi taaperon kanssa

Kävelytaitoa pidettäköön suurimpana näiden kahden termin erottajana. Muut varmasti allekirjoittavat, että kävelyn oppiminen on tuonut uudenlaista vauhtia ja vaarallisia tilanteita arkeen taidoista eniten. Että jos aiemmilla kerroilla Neiti E lähinnä ihmetteli joko maaten tai istuen ja äiti keskittyi kuulumisten vaihtoon ja laten juontiin, niin ne ajat ovat takana päin. Niitä aikoja kaiholla muistellen..

Kun SnadiStadin liukuovet aukenivat, sisätossut oli puettu jalkaan, paineli Neiti minkä jaloillaan ehti kohti kiljuvia lapsia ja värikkäitä puitteita. Kassajonon aikana hain hänet viitisen kertaa takaisin ja lopulta nostin istumaan kassapöydälle, jotta saimme rannekkeet viriteltyä. Tässä vaiheessa mietin, että olikohan tässä järkeä lähteä yhden aikuisen voimin tänne.



Pallomeri ei ollut lainkaan suosikki. E halusi sieltä yhtä nopeasti pois, kun mitä aina laskimme sinne liukumäestä. Liukumäki sen sijaan on aivan huippu. Mutta trampoliinilta häntä ei olisi saanut millään pois. Oma hyppiminen kun on vielä hakusessa, niin suurin riemu syntyi siitä, kun isompi lapsi hyppi trampoliinilla ja E sai hytkyä siinä mukana. Hän kikatti kovaan ääneen, kun oli niin riemukasta.

Kun äidin visio reissulle oli viettää aikaa myös mudien mammojen ja minien kanssa, niin E visioi täysin päinvastaista. Hän ei missään vaiheessa viihtynyt siellä missä muut. Piti kulkea täysin omia polkuja. Pääsääntöisesti kiivetä lähimmälle trampoliinille, portaita ylös ja alas tai mennä viipottaa vauhdilla eteenpäin. Erään porraskiipeilyn tuloksena E iski suunsa portaisiin ja siitäkös se huuto alkoi. Viimein kun suuhun pääsi kurkistamaan, niin haaveri oli sattunut johonkin hampaiden taakse, kun ikenet näyttivät vuotavan. Aika pian vuoto loppuikin ja E rauhottui. Rauhottui tasan viideksi minuutiksi, että hän söi jotain, kunnes taas oli mentävä.



Äidillä puski hikeä pintaan reissun alusta reissun loppuun. Sokkelot ja putket, eikä alle 4-vuotiaiden liukumäetkään ole oikein optimaaliset tälle aikuisen 160cm ruholle. Oma lisänsä tietenkin sillä, että juuri tässä kehitysvaiheessa pitää olla silmät selässäkin. 

Mutta jos ajattelen reissua puhtaasti lapsen näkökulmasta, oli E onnensa kukkuloilla. Kiljahteli riemusta ja meni rohkeasti koko ajan uutta kohti. Ei olisi millään halunnut pois kivoista jutuista. Napanuoraan on tullut mittaa jopa kymmeniä metrejä kävelytaidon myötä ;) E oli myös lopen uupunut parituntisen jälkeen ja otti extrapäikkärit kotimatkalla.

Kun lapsi on ylittänyt vuoden iän, nousi myös SnadiStadin pääsymaksu nollasta 14€! Mikä on minusta aika paljon. Mutta silloin tällöin ja kenties ystäväperheiden kanssa paikka toimii loistavana lastenuuvuttajana ja kun mukaan otetaan molemmat vanhemmat, on aikaa myös juoda kahvi rauhassa. Ihan joka viikko en jo hinnankaan perusteella tuonne lähtisi.




Tämä pieni veijari oli sitten ihan vähän karkkipussien perään. Kymmenkunta kertaa hain hänet pois karkkipussien luota ja ainakin yhtä monta kertaa hain häneltä karkkipussin pois. E aina haki karkkipussin hyllystä ja lähti viipottamaan se kädessä minkä ehti.  Toinen oli niin innoissaan <3

HopLopissa tai Hakaniemen Leikkiluolassa emme ole vielä käyneet. Ne ovat kai edullisempia sisäänpääsyltään ja tarjoavat myös hyvät puitteet touhuamiselle. SnadiStadi tietenkin eroaa siinä, että puitteet ovat valtavat ja alle 4-vuotiaiden alue ei ainakaan tuona sunnuntaina ollut ruuhkainen. Vielä vähemmän on luultavasti porukkaa arkipäivisin.

Millaisia kokemuksia muilla lasten sisäleikkipaikoista?

Mukavaa viikkoa, SS

 

Miten Espoo-lisän kävi?

Lähdin eilen selvittämään, miten Espoo-lisän kävi budjettineuvotteluissa. Ihan helposti se ei käynyt, sillä löytämäni dokumentti aiheesta oli ilmeisesti vanha, sillä aluksi luulin sen perusteella, että lisä leikattiin  yli puolitoistavuotiailta. Aloin jo meuhkata järkytyksen vallassa, mutta onneksi sain käsiini ensikäden tietoa, että Espoo-lisän jatkoon entisellään on löydetty rahoitus. Julkista dokumenttia aiheesta en ole hyppysiini saanut, mutta sain tiedon, että Espoo-lisä on päätetty pitää ennallaan. Rahoitus tuelle löytyi, minkä kustannuksella, en osaa sanoa. 




Lähestyin aiheen tiimoilta eilen muutamia päättäjiä ja sain heiltä vahvistuksen tiedolle.

Keskustan pj Yrjö Rossi, joka ei aikanaan viestiini vastannut, vastasi nyt näin:
"Kyllä sain viestisi aikanaan ja omalta osaltani myös toimin. Kotihoidontuen Espoo-lisää ei alennettu. Espoo-lisä otettiin aikanaan käyttöön aloitteestani. Olin varavaltuutettu ja sain valmiin pohjan Olli Rehniltä Helsingistä. Kirjoitin aloitteen Aira Samulinille 400Mmk:n suuruiseksi. Muistaakseni valtuusto myönsi 250Mmk. Vuosi oli jotain 1990."

Rossia käy siis osin kiittäminen, että moinen lisä on aikanaan Espoossa otettu käyttöön.

Vihreiden pj Inka Hopsu
"Tehtiin neuvotteluissa kovasti töitä, että saatiin lasten ja nuorten palveluihin muutenkin lisärahoitusta. Espoo-lisä ei ollut suinkaan ainoa kipeä esitys, jota virkamiehet tässä taloustilanteessa esittivät. Nyt löytyi onneksi poliittinen yhteisymmärrys muutoksiin."

Myös perussuomalaisten Teemu Lahtinen, Vihreiden Katja Lahti ja Tiina Elo vahvistivat asian.

Kuulemani mukaan, erityisopetusresursseja ei leikattu, kuten ei iltapäivähoidonkaan. Asukaspuistoihin saatiin lisäresursseja ja erittäin tärkeänä pitämäni ennaltaehkäisevä perhetyö sai lisärahoitusta. 

Iso peukku Espoolle, lapsiystävälliselle Espoolle :)

Erittäin hyvää itsenäisyyspäivää ja viikonloppua lukijoilleni, SS




Sarjahoito kasvojen pigmenttimuutoksiin + huippuARVONTA!

Pidempään blogiani seuranneet muistavat, kuinka olen pariin otteeseen harmitellut kasvojeni maksaläiskiä (täällä ja täällä). Tuota ikävää viivakoodistoa otsallani, joka vaan tummui raskausaikana. Viime kesän alussa aloitin yhteistyön saksalaisen Janssen Cosmeticsin kanssa, ja sain muutamat täsmätuotteet kesäkasvojen suojaksi. Kuitenkin läiskät ovat pysyneet jo pitkään melko tummina, joten syksyn tullen aloin suunnitella niiden vaalentamista hoitolassa. Tutusta kauneushoitolasta minulle suositeltiin heti kemiallista happokuorintaa, siis sellaista Samantha-meininkiä Sinkkuelämästä. Näin itseni kotiin lukittuna punaisine ihosta kuoriutuvine kasvoineni. Ei kiitos.

Aikeeni läiskien vaalentamiseen tuli puheeksi Janssen Cosmeticsin kanssa, ja sepäs sattui, nimittäin heiltä oli juuri tullut markkinoille AHA-hedelmähappokuorinta -tuotesarja. Tämä uusi kotihoitotuotteita tehokkaampi hoitosarja on tarkoitettu vain ammattilaisten käyttöön hoitoloissa. Se on peruskasvohoitoja tehokkaampi hoitomuoto muun muassa akneen, pigmenttiläiskiin, ryppyjen silotteluun, stressaantuneelle tai kuivalle iholle. Kun vielä löysimme Espoossa hoitoa tekevän kauneushoitola Fresh Beautyn, niin suunnitelma alkoi hahmottua. Janssen Cosmetics tarjoutui antamaan minulle Fair Skin-tuotesarjan ihoa vaalentavat kotihoitotuotteet.






Fresh Beautyn Leea ehdotti minulle viiden kerran AHA Exfoliation System -sarjahoitoa hoitolassa.  Ei muuta kuin tuumasta toimeen. Nyt on takana kolme hoitoa ja muutosta näkyy jo. Iho ensinnäkin on voinut todella hyvin, ollen tasainen, freesi ja nuorekkaampi. Miehen kommentti: ”Näytät ihan parikymppiseltä” :) Otsan alueen suurin ja tummin pigmenttimuutos on alkanut rakoilla. Se ei ole enää tasaisen tumma, siinä on edelleen tummiakin alueita, mutta se on muuttunut laikukkaaksi. Laikut tulevat siitä, että osa ihosta on lähtenyt vaalenemaan. 

Hoito itsessään on ollut aivan ihanaa omaa aikaa ja hemmottelua. Puolitoistatuntisen hoidon aikana on ehtinyt rentoutua kunnolla ja saanut nauttia olostaan. Leean filosofia onkin hoitaa asiakasta kokonaisvaltaisesti ja tarjota rentouttava kokemus, eikä ainoastaan hoitaa ongelmaa. Tätä filosofiaa toteutetaan hieromalla hoidon aikana, niin kasvoja, hartioita kuin päätä. Kuorintageelin aikaan lämpimät kivet hartioiden alla ovat rentouttaneet oloa entisestään. Koska kyseessä on kemiallisia happokuorintoja hellempi hoitomuoto, ei hoito ole tuntunut epämiellyttävältä missään vaiheessa. Mitä nyt lopussa laitettava okskluusinaamio on jääkylmä ja saa aikaan vilunväreitä selässä.




Hoidon kulku:

Aluksi hyppään hoitopöydälle, johon minut kääritään paksuun peittoon ja pyyhkeisiin.

Hoito alkaa alkupuhdistuksella, jonka aikana jo ihoa pehmennetään hedelmähapoilla ja salisyylihapolla, sekä ihon pH-arvoa hieman lasketaan.

Sitten alkaa varsinainen hedelmähappohoito. Viilentävä kuorintageeli levitettiin ensimmäisillä kerroilla koko kasvoille, mutta nyt kolmannella kerralla ja tulevilla vain ongelmakohtiin. Tämä siksikin, että kerta kerralta käytettävä kuorintageeli on voimakkaampaa, ihoa totutetaan siihen. Kun alkuun käytettiin 20% seosta, käytetään loppuvaiheessa 60%. Tämä vaihe ei ole aiheuttanut iholla pientä nipistelyä kummempaa tunnetta.

Iho neutralisoidaan. Happo ei lopeta toimintaa itsestään, vaan iho neutralisoidaan siihen tarkoitetulla tuotteella joka pysäyttää hapon toiminnan, sekä nostaa ihon pH:ta.

Ampullin levittäminen. Ampulli lisää vaalennustehoa. Ampulleja olen käyttänyt myös kotona päivittäin.

Hieronta

Fair skin -okluusionaamio

Loppuvoiteet

Kotihoitotuotteina minulla on ollut: 
Melafadin Cleansing Powder -puhdistusaine
Melafadin Toner -kasvovesi
Melafadin Day Protection -päivävoide
Brightening Night Restore -yövoide
2-Phase Melafadin Concentrate -ampulli



Jokaisessa hoitovaiheessa minulle on käytetty Fair Skin -hoitosarjan tuotteita, jotka happokuorinnan ansiosta imeytyvät syvälle ihoon ja aktivoivat ihokerroksia.  Hoitosarja valikoituu aina sen mukaan, mitä ongelmaa asiakkaalla hoidetaan. Pigmenttimuutokset ovat siitä ikäviä, että lopputulosta hoidolle ei voida taata ja läiskät uusiutuvat herkästi. Eli vaikka läiskät nyt saataisiinkiin aisoihin, on luultavasti vastaava operaatio edessä joskus uudelleen.

Odotukset ovat korkealla lopputuloksen suhteen. Ennen ja jälkeen -kuvia tulossa sitten kuin hoitosarja on saatettu päätökseen ja todellista vertailua voidaan tehdä. Siihen asti ottakaa osaa huippukivaan arvontaan :)

***

Fresh Beauty -kauneushoitola sijaitsee Espoon keskuksessa kauppakeskus Entressen vieressä. Leea on hiljan perustanut oman hoitolan ja hänen hoitohuone palvelee kampaamon yhteydessä. Kerroinkin jo aiemmin, että Leea haluaa tarjota asiakkailleen ongelmien hoidon lisäksi rentouttavan irtioton arjesta. Joulukuun kunniaksi ja joulumieltä jakaakseen Leea innostui arpomaan Teille lukijoilleni kaksi 50€ arvoista lahjakorttia hoitolaan. Osallistujat huom! Hoitola sijaitsee Espoossa eli osallistuthan vain, jos Sinun on mahdollista päästä paikan päälle hoidettavaksi.

Arvontaan osallistuminen on näin helppoa:

1.    Käy tykkäämässä Fresh Beautystä Facebookissa
2.    Kerro kommenttiboksiin, millaista hoitoa ihosi kaipaa, millaista hemmottelua toivoisit
3.    Jätä kommentin mukana toimiva sähköpostiosoite

Osallistumisaikaa on aina joulukuun 10. päivään saakka!


*Yhteistyöpostaus
**En hyödy linkkien klikkaamisesta

Arvontaonnea, SS



Viikkokatsaus #48 - Joulukuu on täällä!

Joulumieltä odotellessa olen pitänyt itseni kiireisenä. Tai siltä se tuntuu, kun koko ajan toinen meistä on töissä ja toinen E:n kanssa. Olihan meillä pikatrippi Savoon ja siihen ne vapaat menivätkin. Tuntuu, että tehtävälista vaan kasvaa, mitä lähempänä joulu on. Tämän viikon täyttää joulukonsertit - ensin Neidin muskarin pikkujoulu, sitten Muumi-joulukonsertti ja sunnuntaina vielä kälyni kuoron Aventurin Joulukonsertti. Neidin joulukalenteri saatiin seinälle ja taskuista suurimpaan osaan yllärit. Jollain ajalla sitten, joulukorttikuvaukset, kodin joulukoristelut, joululahjojen miettiminen ja hankkiminen.

Tämä viikko huipentuu itsenäisyyspäivään ja juhlapukujen jokavuotiseen arvioimiseen. Suunnitteilla on valmistaa dinneri vimpan päälle ja viettää tunnelmallinen ilta kotosalla. Panostaa, mutta olla rennosti. Millaisia itsenäisyyspäivän traditioita Teillä on?


Instagram @hyvavoittaa


1. Kahvila Kanelipulla Espoossa. Sain vinkin ja kävin nyt ensimmäistä kertaa ja se oli kuin mummolaan olisi astunut. Ulkoisista puitteista ei olisi ikinä uskonut, sillä kahvila sijaitsee vanhan kerrostalon alakerrassa. Päivittelin suureen ääneen ostoksia tehdessäni, että tässä on jo puolitoista vuotta oltu kotona ja nyt vasta paikan löysin. Suuri vääryys. Noh vielä on aikaa kaffetella. Tarjolla on itsetehtyjen leipomusten lisäksi lounasta.
2. Tarkkana sain olla täälläkin, sillä pöydät ja hyllyt notkui posliiniesineitä ja maljakoita.


Instagram @hyvavoittaa


1. Ikeassa Neidin kanssa. Mukaan ei tarvittu edes eväitä, kun E veteli naamaan perunamuussia luomujauhelihakastikkeella niin tyytyväisenä :D Hankittiin tulevia hoitokuvioita ja kotonamme vierailevia lapsitähtiä varten viimein Ikean syöttötuoli ja potta.
2. Marimekon myymälässä riitti ihmettelemistä. Tämä meidän Neiti tepasteli Iso Omenan käytäviä maailmanomistajan elkein ja huuteli menemään minkä ehti. Huvittava pieni komentelija.
3. Turvauduin Huonon Äidin Facebookissa jakamaan ideaan valmiista kankaisesta seinäkalenterista. Kotiutimme Marimekosta Neidille Isolan ihastuttavan joulukalenterin. Onneksi hienoja saa valmiinakin :)




Eilen kävin Neidin kanssa SnadiStadissa moikkaamassa mammatuttuja mineineen. Olen paikasta aiemminkin täällä kirjoittanut. Koska meininki kävelemään oppineen taaperon kanssa oli aivan toista, mitä ennen, niin se vaatii oman postauksensa. Lyhyesti: "E:llä kiljahteli riemusta ja kiukusta, äidillä hiki virtasi vintiön perässä juostessa".

Mahtavaa viikkoa kaikille, SS

Huippukiva arvonta eetterissä huomenna!