Instagramissa tapahtunutta

Yritän väkertää blogiin uusia some-ikoneita ja muutenkin uudistaa blogin ilmettä, joten siihen asti ^ blogin yläpalkki on sanoisinko vähän tukossa. Tarkkasilmäiset huomaavat, että ensiaskeleet Facebookia kohti on otettu ja meidän (vielä) typötyhjän sivun löytää sieltä. Instagramiin tulee päiviteltyä aktiivisimmin kuulumisia ja päivien sattumuksia, löydät meidät @hyvavoittaa -nimellä - yllätys yllätys :)



1. Mies toimitti varsin kelvollisen kukkapuskan vaimolleen 11-vuotisseurustelupäivän kunniaksi. Tämän homman hän osaa <3
2.&3. Kaverin lelut on parhaat lelut. Lukas-kaverin luona pidettiin leikkitreffit kolmen vauvan kesken ja kivaa oli - täyskaaos tietenkin. Neiti heiluu ja huojuu konttausasennossa, konttaa toisinaan taaksepäin, istualteen on alkanut liikkua ja hyörien pyörii paikasta toiseen.  
Varovaisesti ympäristöä tutkien.



1. Turvaistuin-postaus sai valtavasti kommentteja, kiitos! Meillä ollaan kallistumassa Cybex Sironaan ja voi että olen tyytyväinen tähän valintaan. Maxi-Cosi 2way Pearl on vahva kakkonen.
2.& 4. Aleostoksista olikin juttua viikonloppuna. Neidin juhlamekko on yksi kuvan kolmesta kaunokaisesta. Mammalla tän hetken lempparipaita päällä. Siinä lähdetään tänään kohti Savoakin.
3. Tämän hetken ykköslelu on muovinen piknikkori ruokineen. Niillä on nyt herkuteltu reilu viikko. Neiti tykkää ojentaa ruokia ja ottaa ne hetken päästä pois. 
Tätä voidaan leikkia lukuisia kertoja päivässä.
4. Viimein perjantaina ja lauantaina paisteli aurinko ja suuntasimme molempina päivinä läheiseen rantakahvilaan. Tule jo kesä!
5. Aivan uskomaton juttu kävi eilen, kun lähdin Neidin kanssa kauppaan - kauppakeskuksen hissien vieressä odotti kukkapuska uutta omistajaansa. Me adoptoimme kukat ilosta hihkuen kotiin pöytää koristamaan. Tempauksesta käy kiittäminen Penttala Floral Designia, joka oli tiputellut kukkia Espooseen ja Helsinkiin ihmisiä ilostuttamaan. Kerrassaan mainio tempaus. Kukat pääsivät jo uuteen kotiin, sillä täällä ne olisivat vain kuihtuneet pöydällä reissun ajan.

Synttärityttö hörppii vielä aamukahvia ja pian on aika lähteä kohti Nilsiää, SS




Suuntana Savo (Nilsiä-Lapinlahti-Joroinen)

Kaksi viikkoa on viihdytty kotona (poikkeuksena päivä Tallinnassa), joten taas on aika pakata auto täyteen varusteita pienelle Savon tourneelle. Huomenna, syntymäpäivänäni, starttaamme auton yhden pintaan ja suuntaamme anopin kesäpaikkaan Nilsiän seudulle. Miehellä alkaa samalla kesäloman ensimmäinen osa, 2vk, kun tässä välissä hän ehti tehdä neljä työvuoroa. Juuri ja juuri kestimme tämän ;)

En ihan kattoon ole hyppinyt innosta tätä reissua suunniteltaessa, sillä tuntuu että olemme olleet koko ajan menossa. Toinen syy on tuo reilun 500 km ajomatka. Eiköhän se iloksi muutu kunhan päästään perille, mutta matka Neidin kanssa tuskin on yhtä juhlaa. Tosin sovimme tänään, että pysähtelemme vaikka 20 kertaa ja tarkoitus on edetä lomamoodissa. Synttärijuhlintaa luvassa kuulemma Kuortin ABC:llä munkkikahvien äärellä. Tervetuloa!



Viime kesänä pallomahan kanssa mökillä <3


Autoon on pakattu matkasänky, vaunut, pelastusliivit, eväitä, vaippoja, kalastusvälineitä, matkasyöttötuoli, makuupussi, vaatetta ja varustetta helteisiin (optimisti) ja vielä enemmän varusteita sateiselle kylmälle kelille. Kesän ekat Offit päästäneen suihkimaan tällä reissulla. Mitenhän kiinnostuneita hytykät mahtaa olla Neidistä?

Saamme reissuseuraa Neidin tädistä ja serkkutytöstä, jotka taivaltavat matkan kätevästi junalla. Nukkumisjärjestelyt on suunniteltu niin, että Neiti nukkuu tavallisessa matkasängyssä meidän kanssa samassa huoneessa. Nimittäin Elisaaren reissulla E nukkui levottomasti Deryan Travel Cot -matkiksessa, joten nyt kokeilemme tavallista matkasänkyä. Kiitos naapurit lainasta. Ja jos menee ihan mahdottomaksi hyörimiseksi ja valvomiseksi, niin tämä Rouva lähtee kohti Sokos Hotel Tahkoa ;) Vitsi vitsi, mutta täytyy sanoa, että samassa huoneessa nukkuminen ei ole sujunut yleensä niin hyvin, että aamulla olisi levännyt olo.


Näin rauhassa tuskin kalastellaan tällä reissulla ;)


Ennen nukuimme Miehen kanssa tyytyväisinä teltassa


Toivon, että luvassa on leppoisia mökkipäiviä ja oleilua. Luultavasti keskiviikkona teemme päiväretken Lapinlahdelle tapaamaan sukulaisiani. Kotia kohti lähdemme torstaina - jos kaikki sujuu hyvin - ja silloin piipahdamme Joroisissa. Tämän reissun jälkeen emme sitten pyrähtelekään enää mihinkään ennen kuin Miehen toisella kesälomapätkällä sitten elokuun loppupuolella. Loppuviikosta onkin sitten luvassa synttärijuhlintaa, mutta siihen asti ladataan akkuja sateisessa Savossa.



Kihlajaismaljat kohotettiin mökillä kesällä 2005!

Aurinkoista viikkoa, SS



Alennusmyyntien löydöt (tai osa niistä..)

Meillä suunnattiin alennusmyynteihin jo juhannusviikon sunnuntaina, kun kodin seinät alkoi kaatua päälle varsin rauhallisen juhannuksen jäljiltä. Suuntasimme Selloon aikeissa etsiä Neidille seuraavan koon, 74cm, vaatteita ja minulle takkia (ja jotain uutta :)). Mies ei juuri liikkeissä pörrännyt, vaan piti seuraa Neidille minun tehdessä tehokkaita täsmäiskuja liikkeisiin. Taktiikkana oli tsekata ainoastaan alennuksessa olevat vaatteet, sillä aiempina vuosina olen kotiuttanut alennusmyynneistä enemmän normaalihintaisia kuin alennettuja vaatteita.. Sanoisinko, että suuremmat shoppailut on olleet muutenkin jäissä, eikä vähiten hoitorahalle siirtymisen takia. Tai turhat shoppailut on ollut jäissä ;)

Alennusmyyntien koluaminen jatkui maanantaina Tallinnassa, kun iskin kynteni Rotermannin helmiin - Bershka, Pull&Bear ja Stradivarius. Tosin ensi kerralla jätän nämä liikkeet väliin, jotenkin niiden tarjonta on nyt nähty. Pikapyörähdys Virukeskuksen Zarassa ja siinä shoppailut olivatkin. Löysin lopulta Neidille 1-vuotisjuhlamekon (kuvia sitten elokuulla), kesämekon, pari bodya, verkkarit ja sammarit, hupparin ja toisen pitkähihaisen. Hyvä saalis. Oma vaatekaappini sai täytteeksi teepparin, pari siistimpää ja pari rennompaa paitaa, statement-kaulakorun, maxihameen ja jakun tapaisen. Se takki vaan puuttuu edelleen. Ehkä koluan nettikaupat sen osalta.


Zarasta Neidille raitaa


Lindexistä kesämekko + pikkupöksyt samassa kuosissa


Lindexistä koko talven himoamani Moomin-verkkarit, sammarit,
body ja kerhotossut (pinkit hankinnat :))


Siistimpää paitaa ja koru kenties tuleviin työmenoihin?


Tällä hetkellä noille ylläoleville ei juuri käyttöä ole, mutta tulee taas sekin aika, että saa pukeutua vähän fiinimmin. Toki toiset pukeutuvat niin, vaikka kotona lapsen kanssa ovatkin. Ei ole yhtään mun juttu, vaan mitä rennompaa sen parempi. Instagramiin (kts. blogin oikea laita) päivittämäni asukuva ja siinä näkyvä alehankinta "mummolapaita" on enemmän juuri sitä tän hetkistä tyyliä. And I´m lovin it! 

Mites muilla, sama tyyli kesät talvet, äitiyslomalla ja työelämässä? Vai vaikuttaako tyyliin kulloinenkin elämäntilanne?

Superkiitos arvontaan osallistuneille - ensi viikolla luvassa vastauksia ihonhoitopulmiin ja arvonnan voittajan julkistus!

Leppoisaa lauantaita, SS



Kerro ihonhoitohuolesi ja osallistu ARVONTAAN!

Tänään on viimeinen päivä osallistua Janssen Cosmetics Sun-tuotepaketin arvontaan. Kommentoimalla tätä postausta ja kertomalla ihonhoitohaasteesi olet mukana paketin arvonnassa.
Nyt kipin kapin osallistumaan! :)

Sun-tuotepaketin arvo n. 80€
Lisätietoa paketista täältä.

Aurinkoa päivään, SS



Turvakaukalosta turvaistuimeen

Mutta mihin turvaistuimeen? Olemme Miehen kanssa tehneet kaksi tutustumiskäyntiä lastentarvikeliikkeesiin (Baby Style ja Vaunuaitta), olen selannut autoliiton testejä ja lukenut testimenestyjistä, kysellyt ystäviltä, millaisia istuimia heidän muksuilla on, mutta päätöstä Neidin seuraavasta istuimesta ei ole vielä tehty. Kiire asialla ei sinällään ole, sillä Neiti on kokonsa ja painonsa puolesta sopiva 9kg + istuimiin luultavasti vasta loppusyksystä, mutta istuimen voisi hankkia nyt kesällä kun on kaikenlaisia aleja ja kamppistarjouksia. Vaakakupissa painaa eniten tietenkin istuimen turvallisuus, mutta paljon painaa myös sen mukavuus ja säätöjen monipuolisuus, käyttöikä ja lopulta myös hinta. Ostaako uusi istuin parin vuoden välein vai kerralla istuin pidemmäksi aikaa?


 Cybex Sirona (kuva) 0-18kg
Lapsen helppo asettaminen istuimeen (kääntyy 360astetta)
Monipuoliset säädöt asennon suhteen
Kallis (hintansa väärti, jos käyttö aloitetaan vauvan syntymästä)
Autoliiton testissä arvosana HYVÄ
Hinta n. 600€


Pohdimme muun muassa, olisiko järkevää hankkia käännettävä istuin, että ensin Neiti istuisi jonkin aikaa selkä menosuuntaan ja sitten myöhemmin käännettäisiin istuin kasvot menosuuntaan? Joidenkin lähteiden mukaan osa käännettävistä istuimista on kompromissi-istuimia, eikä näin ollen kaikkein tuvallisimpia. Jaa-a. Eräs myyjä tuumasi, että se on hieman vanhentunut ajatus, että lapsi istuisi selkä menosuuntaan 3-vuotiaaksi, kuten Autoliitto suosittelee. Hänen mukaansa Suomi tulee tässä asiassa perässä verrattuna muuhun Eurooppaan, jossa istutaan kasvot menosuuntaan jo  pienestä pitäen.

Käännettävä istuin on myös melkoisen arvokas hankinta. Pohdinnassa meillä on ollut BeSafe Izi Kombi, joka ystävilläni on, sen hinta on 400-500€. Kiinnitys turvavöillä molempiin suuntiin ja isofix-kiinnitys. Tämä on myös todella painava eli siirtely hankalaa, mutta siirtelytarve meillä tulee olemaan olematon.

 BeSafe Izi Combi Isofix (kuva) 0-18kg
Suurin plussa istuimen käännettävyys
Viisipistevyöt, monipuoliset säädöt ja sivutörmäyssuojat
Autoliiton testissä arvosana tyydyttävä!
Hinta n. 500€

Britax Multi Tech 2 9-25kg
Suurin plussa istuimen käännettävyys
Pidempi käyttöikä
Viisipistevyöt
Autoliiton testissä arvosana välttävä!
Hinta n. 400€


Olen siis löytänyt vain nämä kaksi käännettävää istuinta ja kumpikaan ei todella ole testimenestyjien joukossa. Kerro toki, jos tiedät jonkun muun käännettävän ja turvallisen istuimen. Tästä syystä olenkin kallistumassa palkki-istuimeen. Palkki-istuimet ovat menestyneet hyvin testeissä ja sellainen minuakin on alkanut houkuttaa. Tässä valinnassa arveluttaa oikeastaan ainoastaan se, että E matkustaisi turvakaukaloajan jälkeen heti kasvot menosuuntaan.

Ensimmäisen kuvan Cybex Sirona -malli on ainoa, minkä saisi alkuun selkä menosuuntaan ja se oli ensinäkemältä suosikkimme mm. monipuolisuuden vuoksi, mutta istuimen hinta, AUTS! Cybexin Juno 2-fix ja Pallas 2-fix ovat sitten ne, mitä tällä hetkellä pohdimme ja pidämme loistavina vaihtoehtoina. Molemmat ovat testimenestyjä palkki-istuimia. Neitiä istutettiin kaikkiin kolmeen Cybexin istuimeen ja ainakin sen hetken kaikki näyttivät kelvollisilta tai siis Neidin asento niissä. Alkuun mietin, että miten tuon palkin kanssa lapsi pystyy olemaan, mutta kyllä se sitten vakuutti kun E:tä siihen kokeiltiin - hänellä on jopa enemmän liikkumatilaa kuin viisipistevöillä. Toisaalta lapsi kai tottuu siihen mihin hänet totutetaan :)


Cybex Juno 2-fix (kuva) 9-18kg
Eurooppalaisissa turvatesteissä todettu erittäin turvalliseksi kasvot menosuuntaan -istuimeksi
Säädettävä etusuojatyyny (palkki) vähentää niskaan kohdistuvia vammoja törmäystilanteessa
Istuinta pystyy jonkin verran kallistamaan, samoin päätukea
Autoliiton testissä arvosana erinomainen!
Oma havainto: Muotoilultaan mukavampi istuin pienemmälle lapselle
Hinta n. 300€



 Cybex Pallas 2-fix (kuva) 9-36kg
 Pitkäikäisin istuin, voidaan myöhemmin käyttää pelkällä turvavyöllä
Säädettävä etusuojatyyny (palkki) vähentää niskaan kohdistuvia vammoja törmäystilanteessa
Istuinta pystyy jonkin verran kallistamaan, samoin päätukea
Autoliiton testissä arvosana hyvä
 Oma havainto: Muotoilultaan ehkä miellyttävämpi isommalle lapselle
 Hinta n. 400€

Kiddy Guardianfix Pro 2 on myös erinomaiset testitulokset saanut palkki-istuin, 
joka on erittäin pitkäikäinen, kilot 9-36kg. 
Hinta n. 350€.

Mitä Autoliitto sanoo (lähde):
Lapsen tulee istua mieluiten takapenkillä selkä menosuuntaan mahdollisimman kauan, noin 3–4-vuotiaaksi. Lapsen pituuden kasvaessa hän voi istua myös jalat koukussa. Nokkakolarissa törmäys on voimakkain ja selkä menosuuntaan -kiinnitys tukee lapsen niskaa ja kaulaa parhaiten törmäyksen sattuessa.

Reilun kahden vuoden ikäisenä monissa perheissä vaihdetaan lapsen istumasuuntaa autossa, vaikka lapsen olisi hyvä edelleen matkustaa selkä menosuuntaan. Pienen lapsen pään paino on 30 prosenttia koko lapsen painosta. Osa turvaistuimista on mahdollista asentaa sekä selkä että kasvot menosuuntaan. Kahden suunnan istuimet eivät yleensä menesty kiitettävästi turvaistuintesteissä, koska huonompi testitulos määrää loppuarvosanan. Paksut vaatteet kuten päällystakit ja talvihaalarit tulisi mahdollisuuksien mukaan ottaa pois ennen vyöttämistä, jotta kiinnitys olisi paras mahdollinen.


Mihin istuimeen teillä siirryttiin turvakaukalon jälkeen? Millä kriteereillä teitte päätökseen?
Ostaako istuin 1-4-vuotiaalle eli 0-18kg vai istuin "loppuiäksi" eli 36 kiloon asti. Mikä vaihtoehdoista olisi turvallinen, mukavin Neidille matkustaa ja helppokäyttöinen.

Näihin tunnelmiin auringon pilkahduksia odotellessa, SS

Arvonta-aikaa jäljellä tämä ja huominen päivä! Suurkiitos blogivinkeistä kaikille JO kommentoineille. Lisää saa laittaa tulemaan :)


Uutta luettavaa - Linkitä blogisi tai blogisuosikkisi

Täällä kaivataan kipeästi uutta luettavaa, vinkkejä inspiroiviin blogeihin. Toivoisinkin, että mahdollisimman moni tämän blogin lukija linkittäisi kommenttikenttään oman bloginsa, jos sitä ei vielä lukulistallani ole tai jos Sinulla ei ole omaa blogia, niin vinkkaa muista suosikkiblogeistasi.

On aika päivittää omalta lukulistalta pois ne blogit, jotka ovat lopahtaneet ja toisaalta ne, jotka eivät enää ole ihan ykkösryhmässä kiinnostavuudeltaan. Suurinta osaa listani blogeista luen kuitenkin edelleen ahkerasti. Niiden lisäksi luen satunnaisen epäsäännöllisesti kymmenkuntaa mamma-, tyyli- ja lifestyleblogia. Linkittämäsi blogin ei siis tarvitse rajoittua perhe-aihepiiriin, vaan olen blogien suhteen kaikkiruokainen ;)





Toivottavasti saan superpaljon kommentteja ja blogivinkkejä!! :) 
Voisin tehdä oman postauksen kiinnostavimmista.

Isyysloma loppuu tähän iltaan, nyyh ;(

SS

Psst. Vielä pari päivää aikaa osallistua arvontaan, hop hop! 

Juhannus vesillä & Stadissa

Tänä vuonna meillä ei ollut sen kummempia juhannussunnitelmia kuin veneily ja mahdollinen pyörähdys keskustassa. Juhannussuunnitelmat ehtyivät entisestään, kun Mies joutui keskiviikkona ensihoitajien avustuksella läheiseen terveyskeskukseen alaselän ja lonkan kipujen vuoksi. Vielä ei tiedetä, mistä oikein oli/on kyse, mutta kasalla lääkkeitä ärtyneitä paikkoja on yritetty rauhoittaa nyt neljän päivän ajan.  Tila on kohentunut, mutta ei se vielä normaali ole. Varauduimme siis perumaan kaikki suunnitelmat ja pitämään leiriä kotosalla.

Juhannusaattona pääsimme kuin pääsimme suunnitellulle veneretkelle kokkoa katsomaan. Mies oli jo sen verran parempi, että hän pystyi kipparoimaan meitä. Mukaan lähtivät Miehen sisko ja papupatanakin tunnettu Neidin serkku eli kummityttömme. Koska keli vaihteli paahtavasta auringonpaisteesta rankkasateeseen, päätimme syödä meillä ennen venereissua. Onneksi näin, sillä kahvi-, välipala-, puurohetki vaati aikamoista organisoinista veneen pienissä tiloissa.

Ajoimme Westendin edustalla sijaitsevan Varsasaaren kokkoa katsomaan. Sytytys ei mennyt ihan putkeen ja vartin verran touhua seurailtuamme oli aika jatkaa matkaa ja toivoa, että he saavat kokon jossain vaiheessa iltaa syttymään. Tässä vaiheessa kello oli vaille yhdeksän. Tyynessä pilvisessä kelissä sujunut veneretki sai kostean päätöksen, kun sade yllätti meidät paluumatkalla. Onneksi kotilaiturissa ei enää vihmonut. Neiti ummisti silmänsä ja nukkui pystyssä, makuultaan, laiturilla ja matkan autolla kotiin. Olihan nukkumaanmenoaika jo mennyt. Kotona tietenkin piristyttiin ja imetyksen jälkeen iltanunnuttelua kuului sängystä melkein puolen tunnin ajan. Tässä vaiheessa me kipusimme juhannussaunaan.

Pahoittelut kuvien laadusta, järkkäri ei tullut mukaan tälle reissulle.




Neidin reissu päättyi sammumiseen ;)


Juhannuspäivään käynnistyttiin hitaasti, sillä koko porukka kömpi aamupalan jälkeen aamupäikkäreille klo 10. Tunnin unien jälkeen aloimme suunnitella pyörähdystä Hgin keskustassa syömässä. Liikkeelle päästiin yhden jälkeen. On niin hassua ajella maamme ruuhkaisimpia väyliä, kun missään ei näy ketään, kanssa-autoilijoita näkyi pari hassua. Keskustassa pystyi pysäköimään melkein mihin tahansa. Kamppi-Rautatientori-Esplanadin puisto -akselilla oli mukavasti porukkaa, pääasiassa turisteja. Onneksi muutama ravintola ja kahvila oli auki, ettei kenenkään tarvinnut nääntyä nälkään :) Kauppatorilla oli täysi tohina meneillään eli meno ei poikennut normaalista arkipäivästä. Söimme megaburgerit Hesarin Memphisissä, Neiti oli taas ihan fiiliksissä muista ihmisistä ja lirkutteli menemään naksujen syönnin lomassa. En muuten suosittele paiksn burgereita, olivat sellanen sekametelisoppa että huh! Tämän jälkeen olikin taas kiva palata kotisohvalle ja suunnitella seuraavien päikkyjen ottamista.



Juhannusta vietettiin varsin leppoisissa tunnelmissa täällä, mites muut viettivät juhannusta? Neidin eka juhannus tuskin jää mieleen, mutta jatkoa ajatellen olisi kiva miettiä omia juhanusperinteitä ja -puuhaa, jota Neiti sitten osaisi aina odottaa. Ehkä se on meidän perheessä veneily, kun mökkimahdollisuuksia on niin kovin vähän.

Huomenna lähdemme ystäväperheen kanssa päiväreissulle Tallinnaan ja luvassa on ainakin ale-shoppailua ja syömistä, JEE! Edellinen Tallinnan reissu 5kk Neidin kanssa sujui näin.

Muistakaa osallistua arvontaan :)

Leppoisaa sunnuntaita, SS


Uutta kosmetiikkaa kesähipiälle + ARVONTA!

Muistatteko kun kirjoitin tämän postauksen ikävistä maksaläiskistäni ja auringolta suojautumisesta. Aika pian tuon jälkeen sain Janssen Cosmeticsilta yhteistyön merkeissä pari tuotetta testattavaksi - Face Guard Plus SPF 30 aurinkosuojan kasvoille ja Detox Formula -kevytemulsion kasvojen ihoa uudistamaan ja maksaläiskiä vaalentamaan.

Saksalainen Janssen Cosmetics oli minulle täysin uusi tuttavuus, mutta heidän tuotteet vaikuttivat ensitutustumisen perusteella lupaavilta. Pääsääntöisesti kauneushoitoloissa myytävissä tuotteissa yhdistyy apteekkikosmetiikan laatu ja puhtaus sekä laatukosmetiikan hemmottelevuus. Olen nyt käyttänyt molempia tuotteita noin kuukauden ajan ja näyttää siltä, että tuotteet ovat tulleet ihonhoitopakkiini jäädäkseen.


Face Guard SPF30 & Detox Formula


Ihoni tämän hetkisen tilanteen ja haasteet (pigmenttimuutokset) huomioiden Janssen Cosmeticsin asiantuntija suositteli minulle päivittäiseen käyttöön Face Guard SPF 30 -aurinkosuojatuotetta. Tuotetta kuvataan näin: "Täysin öljytön tuote sopii hyvin kosteusvoiteen alla käytettäväksi ja on kevyt koostumukseltaan. Tuote sisältää mm. Ectoinia, joka on tehokas suoja auringon aiheuttamaa vanhenemista vastaan."

Olen laittanut  Face Guardia aina aamuisin puhtaalle pestylle iholle. Sen päälle olen laittanut päivävoidetta ja sillä on ollut pohja valmis. Yleensä pohjan päälle tulee vielä ihon sävyä tasoittavaa CC-voidetta, jossa myös on suojakerroin 30, ja näin on perusmeikkipohja valmis.

Päivittäinen aurinkosuojatuotteen käyttö on vaikuttanut eniten siihen, että herkille ihoalueille - huultenympärys, poskipäät ja silmienympärys - , joihin viime kesänä raskaana ollessani tuli uusia maksaläiskiä, ei ole tullut niitä tänä kesänä vaikka olen ollut auringossa p a l j o n. Paljon enemmän kuin pitäisi. Otsa on minulla kriisialue numero 1, mutta sen maksaläiskiä ei pidä poissa mikään muu kuin totaalisuojautuminen auringolta. Otsan viivakoodisto on yhtä lailla näkyvissä ja tumma kuin aiempinakin kesinä. Janssen Cosmeticsin valikoimassa on Fair Skin -ihonhoitosarja, josta löytyy kattavasti tuotteita maksaläiskien vaalentamiseen, mutta niiden käyttäminen kesäaikaan on lähes ajanhukkaa. Tehokkaampia vaalennus- ja hoitovoiteita kannattaa ryhtyä käyttämään vasta syksymmällä, kun iho ei enää altistu auringolle samoin kuin kesällä.




Toinen käyttämäni tuote, Detox Formula on myös päivä/yövoiteen alla käytettävä kevytvoide, jolla on ihoa vaalentava ja raikastava vaikutus. Tuotteesta sanottua: "Detox Formula on tämän vuoden Trend Edition -uutuus. Tuote uudistaa ja raikastaa kalpean ja väsyneen ihon. Voiteella on maksaläiskiä ja pigmenttimuutoksia vaalentava vaikutus. Detox taistelee ihon ennenaikaista ikääntymistä vastaan ja palauttaa ihon nuorekkaan heleyden."

Tätä tuotetta olen puoletsaan laittanut iholle yötä vasten ennen yövoiteen levittämistä. Kevyt ja miedon tuoksuinen voide imeytyy iholle hyvin ja on miellyttävä käyttää. Saatavilla on myös täyteläisempi Detox Cream, joka soveltuu nimenomaan yövoiteen tapaan käytettäväksi. Luulenkin, että tuotteiden (Face Guard ja Detox Formula) yhteiskäyttö on pitänyt maksaläiskät ja pigmenttimuutokset lähes loitolla.

Janssen Cosmeticsin tuotevalikoima on parhaiten esillä heidän verkkokaupassaan, jossa mm. eri ihotyypeille tarkoitettuihin tuotelinjoihin ja aurinkosuojatuotteisiin voi tutustua rauhassa.




Lukijoideni iloksi sain kesäkelejä silmällä pitäen arvottavaksi aurinkosuojatuotepaketin. Sun-tuotepaketti sisältää Sun Shield 30 -aurinkosuojavoiteen sekä After Sun Lotion -voiteen auringonoton jälkeen levitettäväksi.

Osallistut kesäarvontaan kertomalla,
Mikä on Sinun suurin ihonhoitohaaste? Mihin ihonhoito-ongelmaan etsit ratkaisua?
Vastaa kommenttikenttään viimeistään pe 27.6.2014, niin olet mukana aurinkosuojatuotepaketin arvonnassa.
Muistathan jättää myös toimivan sähköpostiosoitteen, kiitos!

Voittajan julkistuksen ohessa kauneusalan ammattilainen vastaa lukijoideni ihonhoito-ongelmiin ja suosittelee niihin sopivia kotihoitotuotteita. Wau!

Sun-tuotepaketti luvassa voittajalle (tuotepaketin arvo n. 80€)

Sun Shield SPF 30 -aurinkosuoja sopii käytettäväksi kasvoilla ja vartalolla. Tuote antaa erinomaisen suojan UVA- ja UVB-säteitä vastaan. Sopii myös herkkäihoisille. After Sun Lotion taas rauhoittaa ja viilentää ihoa auringontoton jälkeen. Tuotteen sisältämä aloe vera kosteuttaa ihoa, hevoskastanja ennaltaehkäisee turvotusta, panthenol rauhoittaa ja karitevoi hoitaa.


Onnea arvontaan kaikille ja aurinkoista juhannusta!
SS



Neiti E 10kk

Aika rientää ja Neiti E kasvaa kasvamistaan. Italian matkan jälkeen Neiti on tuntunut jotenkin isommalta. Ihan kuin olisi tapahtunut jokin kasvupyrähdys, mitä tulee kommunikointiin ja ymmärtämiseen. Selkein ääntein (mamamama, ängäängä, äiti, tititi), ilmein (otsa menee kurttuun heti kun iskee tyytymättömyys) ja elein ilmaistaan (tärinä ja hurja käsien viuhtominen), kun jotain on pakko saada. Esimerkiksi banaani aiheuttaa nämä reaktiot, ylipäätään ruoka :) Hämmästys, voi että, hän on niin hämmästynyt kymmeniä kertoja päivässä ja ilme on sen mukainen <3

Ruoka siis maistuu hyvin ja pikkuhiljaa on tapahtumassa läpimurto ruoan kokkareisuuden suhteen, jei! Nyt 10kk iässä hänelle maistuu 8kk-kokkareiset ruoat. Pari kertaa Neiti on syönyt samaa ruokaa meidän kanssa ja sitä suuntaa kohti mennään koko ajan enemmän. Muun muassa juuri tulilla oleva arkiruoka jauhelihakeitto päätyy myös Neidin lautaselle. Raejuustoa on maisteltu parina päivänä ja nyt on tarkoitus aloittaa totuttelu hapanmaitotuotteisiin laajemminkin. Viiliä, rahkaa ja raejuustoa, mutta hiiren askelin. Hampaita on putkahdellut kuin sieniä sateella :) Kahdessa kuukaudessa niitä on tullut seitsemän. Sekin taitaa jeesiä kokkareiden pureskelussa ja sormisyömisissä.




Piipahdus eilen neuvolassa kasvukontrollissa - oli paikallaan -, sillä Neidin kasvu on taas vähän jämähtänyt. Kahdessa kuukaudessa pituutta oli tullut reilu sentti ja painoa 200g. Hän on nyt 67cm pitkä ja painaa 7250g. Käyrät jotenkin notkahtivat, mutta ei tässä syytä huoleen ole kun hän syö todella hyvin ja paljon, ja on muutenkin terve. Pieni ja sirohko kooltaan toki. Saimme kuitenkin ohjeeksi alkaa antamaan 2-3 tl rypsiöljyä päivässä esim. puuron seassa. Siitä hän saa lisäenergiaa ja kenties kasvuun vauhtia. Muuten neuvolatäti kirjoitteli korttiin: "Suloinen hymytyttö, harjoittelee konttausasentoa ja seuraava kontrolli vuoden iässä." Siihen käyntiin päättyykin vauvavuosi ja tiheä seuranta, sillä seuraava neuvola-aika on sitten vasta 1,5v iässä.

Kuten tässä postauksessa jo hieman mainitsin, on Neidillä havaittavissa jonkinasteista eroahdistusta. Hän ei ole ollut kenelläkään hoidossa pitkiin aikoihin tai oikeastaan niitä kahta lyhyttä kertaa lukuun ottamatta. Hän kujeilee ja on sosiaalinen ja kiinnostunut muista ihmisistä, kun meistä toinen ainakin on lähellä. Usein toinen syli on jo liikaa eli ilme muuttuu totiseksi aika pian. Toisaalta ei meillä ole mikään pakottava tarve saada Neitiä hoitoon, vaikka joskus olisi tietty kiva viettää hetki kaksin. Hääpäiviä ja muita tulevia merkkipäiviä voimme ihan hyvin viettää kolmisin. Otetaan omaa aikaa sitten, kun Neiti on siihen kypsempi ja eroahdistus helpottanut. Kyllä me varmaan lyhyttä leikkihetkeä kummin kanssa kokeilemme tässä piakkoin. Kaksi kokeilua läheisen Fressin lapsiparkissa eivät olleet ihan katastrofeja, mutta ikävä on selvästi kova.

Huomaan, että minulle on todella vaikea tehdä sellaisia päätöksiä, mitkä tuntuisivat Neidistä kurjalta. Alkuun kurjalta, mutta luultavasti aika pian murhe unohtuisi. Näin oli unikoulunkin kanssa, joka oli/on lopulta paras vauvavuonna tehdyistä päätöksistä. Tämä hoitoon laittaminen on vähän saman kategorian juttuja, kuten on imetyksen lopettaminenkin. Haluaisin kovasti jo lopetella sitä, mutta toisaalta mikä hoppu tässä nyt on?





Imetän Neitiä joko neljä tai viisi kertaa päivässä. Erityisen antaumuksella Neiti hörppii aamuisin ja iltaisin, mutta päivisin on vähän niin ja näin. Tarjoan rintaa kuitenkin aina ruokailujen jälkeen tai jossain sopivassa välissä. Korvikemaitokokeilut on jäissä ja tuhoon tuomittu - ei vaan maistu. Ei nokkamukista, tuttipullosta tai snapsilasista. Yep, vika vinkki tuli yhdeltä mammalta, joka ensin opetti poikansa juomaan snapsilasista maitoa ja siitä siirryttiin tavalliseen lasiin. Jospa me hapanmaitotuotteiden myötä saadaan maitoiluja vähemmäksi ja siirryttyä sinne aamu- ja iltatissiin. Toinen vaihtoehto oikeastaan lopetukselle on stopata se kuin seinään jossain vaiheessa. Olen pitänyt 1-vuoden ikää kutakuinkin takarajana (ei siis päivälleen tai viikolleen), sillä koen että tämä taival alkaa olla minun osalta läpikäyty ja olen superonnellinen sen näin pitkästä kestosta.

Aurinkoinen, sosiaalinen ja vekkuli Neitimme on kerrassaan hurmaava lirkuttelija. Rakasten hetkiä, kun hän nauraa kihertää sydämensä kyllyydestä. Pienen rakkaan nauru on jotain niin ihanaa, musiikkia korville. Toisaalta hän on niin herkkis mitä tulee siihen keitä hän päästää lähelleen. Ilmaisee sen nykyään näkyvästi saako häntä koskettaa tai ottaa syliin ja yleensä ei. Tällä hetkellä häntä ei kiinnosta lelut juuri ollenkaan, vaan kaiken ihmettely ja tutkiminen. Jokainen lattialle jäänyt muru tai roska löytää nopeasti tiensä E:n suuhun. Hän on haljeta innostuksesta, kun häntä vie sylissä ihmettelemään kukkia, puita, tauluja, lamppuja - mitä tahansa. Ihmettely ja asioiden koskettelu on tämän hetkistä lempipuuhaa. Lisätään vielä vilkuttaminen ja taputtaminen, niitä tehdään useita kertoja päivässä.



 Neitimme 10kk osaa ja taitaa, kasvaa ja kehittyy:
- Päivässä viisi kiinteää ateriaa
+ sormiruokailua

- Rintamaitoa 4 tai 5 x vrk
- Seitsemän hammasta!
- Vaatteet kokoa 68cm ja ihan muutama kokoa 74cm.
- Libero koossa 4
- Liikkuu kierien ja ryömii takaperin. Istuu tukevasti. Hakeutuu koko ajan konttausasentoon hytkymään.
- Päiväunet vähentyneet kaksiin, ensimmäiset 11-12 aikaan noin tunti, ja toiset 16-17 aikaan noin tunti. 
- Nukkuu yönsä. Yleensä noin 11h!

Täällä aiemmat kk-postaukset; 9kk, 8kk, 7kk6kk5kk4kk3kk2kk ja 1kk.



Enää yksi kk-postaus ennen 1-vuotissynttäreitä!! Vauvavuosi alkaa käydä todella vähiin.
Mites muiden 10-kuiset vauvat voivat ja kehittyvät?


Iloista päivää, SS


Neidin uusi hattu (MadebyUlma)

Tarkkasilmäiset lukijani huomasivat Neidin upouuden hatun, joka vilahti mm. eilisessä Instaweek-koosteessa. Instagram-seuraajani pääsivät ihastelemaan hattua jo perjantaina, kun postimies sen ovellemme kiikutti. Miksi hattu ansaitsee oman postauksensa? A, koska se on kerrassaan valloittava ja supercool, B, koska hatun tekijä on sellainen kädentaituri, että olisi silkka vääryys jättää hänet huomiotta ja C, joku muukin saattaa innostua tilaamaan moisen lippapipon lapselleen :)

Lippa tuli meille perjantaina ja on sen jälkeen ollut käytetyin päähine Neidillä. Toisin kun luulin, hattu ei ole paksu tai jämäkkä, vaan juuri sopivan kevyttä materiaalia kesällä pidettäväksi. Hatun malli on tyyliä Nosh Organics, mutta tupsun ansiosta se muistuttaa hieman katu-uskottavia Coston hattuja.

 




Mitäs tykkäätte Neidin hatusta?


Kurkatkaapa Neidin hatun tehneen Made by Ulman -blogiin,  joka on näyteikkuna kerrassaan valloittaville lastenvaatteille ja lippapipoille. Ulma taiteilee vaatteita kaikenmoisissa kuoseissa ja pukee Neidin kanssa samanikäisen poikansa kerrassaan kauniisiin itsetehtyihin?? vaatteisiin. Kurkkaapa tämäkin ihanuus. Onni on olla taitava käsistään, tuumaa tänäm poropeukalo kateellisena.

Tunnen Ulman Fb-mammaryhmän kautta ja kun sinne alkoi tupsahtaa kuvia pikkukaverista lippapipossaan, alkoi mammat varovaisesti kysellä niiden perään, josko Ulma tehtailisi niitä halukkaille. Ja hän ystävällisesti lupautui tehtävään. Kivaa hatussa on myös se, että tupsun värin sai valita useasta vaihtoehdosta - Neidin kohdalla pohdin oranssin ja marjapuuronpunaisen välillä ja punaiseen lopulta päädyttiin.

Jos kiinnostuit hatusta ja haluat sellaisen lapsellesi - tai miksei itsellesi - tilata, niin kehotan ottamaan yhteyttä Ulmaan meilitse, niin eiköhän hän niitä halukkaille tehtaile, jos tilauskanta ei ihan lapasesta lähde :) MadebyUlma löytyy myös Facebookista, sitäkin kautta voi kysellä hattujen perään.

Asiasta toiseen, tarvitsisiko Hyvä voittaa -blogikin Facebook-sivut? Seuraatteko blogeja Facebookin kautta?

Talvista tiistaita Espoosta, tääällä ruli tänään räntää, että tervetuloa vaan juhannus :/


Instaweek #24

Viimeisiä viedään, nimittäin isyysloman viimeisiä päiviä. Tämä on viimeinen kokonainen lomaviikko, kun seuraavalla viikolla Mies menee takaisin töihin. Sitä ennen on vielä kuitenkin edessä päiväreissu Tallinnaan, juhannuksen viettoa veneellä ja kaupungissa ja kiireetöntä yhdessäoloa.

Eilen oli juhlapäivä, kun meillä tuli seurustelun aloittamisesta 11-vuotta. Isyyslomalla on tehty juuri sitä mitä toivottiinkin, mutta aika kaksin on ollut olematon, joten suunnitelmissa olisi karata syömään joku ilta. Jos löydämme hoitajan kanssa (kummi tai täti) sopivan ajankohdan. Neiti on ollut viime aikoina niin herkkis tapaus muiden sylissä, että saas nähdä tuleeko hoitokeikasta mitään. Eroahdistustahan se voi hyvinkin olla ja siksi nyt on ehkä mahdoton ajankohta edes yrittää jättää Neitiä hetkeksi jonkun kanssa.

Huomenna suuntaamme 10kk-neuvolaan - huisia! Mutta kiva nähdä Neidin kasvu ja muutenkin vaihtaa kuulumiset. Päässä pyörii jo yhtä ja toista suunnitelmaa koskien E:n 1-vuotissynttäreitä - APUA, enää 2kk!



1. & 3. & 4. Ihania kesäpäiviä Neidin kanssa. Uuden ilmeen saanut pihamaamme on ollut ihan ykköspaikka hellepäivien viettoon, siellä syödään ja polskitaan omassa uima-altaassa.
2. Pakko vinkata muille Hortensia-faneille, että Ikeasta saa isoja edullisesti. Meidän suurehkot Hortensia-ruukut on jo useamman vuoden haettu Ikeasta, edulliseen 7€ hintaan :)
5. Vauva- ja äitikamuja treffattiin jälleen viime viikolla asukaspuistossa. Neiti soitti koko kropallaan marakasseja, molemmissa käsissä hytkyen. 



1.-4. Viikonloppu Elisaaressa Inkoon edustalla oli kerrassaan mukava. Puitteet olivat niin kauniit ja rauhalliset. Saaressa oli upeita niittyjä, vanhoja tammipuita ja punamultarakennuksia. Vihreän eri sävyt tulivat esiin kaikessa loistossaan. Ullkoilimme, saunoimme, oleilimme, leikimme ja touhusimme. Neiti E oli aivan täpinöissä 4-vuotiaasta serkkutytöstään. Aivan ihanaa, kun serkku jaksoi viihdyttää ja höpöttää - tauotta. 
 Ensimmäisessä kuvassa Neidin uusi superhieno hattu, josta tulossa oma postauksensa piakkoin.

Mukavaa juhannusviikon alkua, SS



Vauvapiknik Kaivopuistossa

Viime lauantaina meillä oli Facebook-mammaryhmän suurtreffit sovittuna Kaivopuiston nurmikentille. Suurtreffit siksi, että treffeillä oli mukana uusia naamoja, hieman pdempää tulleita. Sattuipa niin, että keli näytti kotoa lähdettäessä kesäiseltä ja lämmintä riitti, mutta Ruoholahdessa lämpömittari näytti enää +18c ja alkoi ripsiä vettä. Liikkeellä olin mekossa ja kesäkengissä, kuten Neitikin. Hänelle olin sentään varannut lämpimämpää mukaan.

Nyyttärimeiningillä mentiin ja sekös tpimi hyvin. Tarjolla oli perinteisiä piknik-herkkuja, kuten patonkia, salaattia, juustoja, pasteijoita, itse tehtyä raparperipiirakkaa kinuskikastikkeella, viinirypäleitä, vesimelonia, persikoita, riisikakkuja, mehuja, vichyä, karkkia ja tuomani Prosecco-kuohuvat. Oli niin mukava iltapäivä kuulumisia vaihdellen ja pienten toimia seuraillen. Jokainen vauva on niin omanlaisensa ja temperamenttierot selvästi nähtävillä. Toiset viihtyivät hyvin vieressä istuen, toisilla oli kovat menohalut ja liikkeellä piti olla koko ajan. Kokoerot ryhmän vauvojen välillä on tasoittuneet, mutta selvästi E on pienimmästä päästä. Nyt eron huomaa niin hyvin, onko bebe 7kg vai 10kg. Neiti virnisteli ja vilkutteli minkä syömisiltään ehti. Näytti nauttivan.







Suosittelenkin kesäpuuhaksi, menkää piknikille. Ottakaa herkkuja niin isommille kuin pienemmille pikniköijille ja nautiskelkaa luonnonhelmassa. Neiti viihtyi lähes 3h ihmetellen ja seurustellen muiden vauvojen kanssa, syöden naksuja, viinirypäleitä ja melonia, välillä leluilla touhuten. Olin liikkeellä autolla ja E turvakaukalossa, joten meidän poistuminen tuli ajankohtaiseksi vasta kun oli seuraavien unien aika. Mukaan vaan paljon vilttejä ja eväitä, niin kaikki viihtyvät.

Enkä suosittele tätä vain siksi, että se oli helppoa ja mukavaa istuskelevan Neitimme kanssa, vaan kyllä nekin äidit viihtyivät, saivat syötyä ja seurusteltua, joiden bebet viilettivät menemään kontaten tai peräti kävellen. Innokkaimmat vesselit olivat itse eväiden kimpussa ja piti olla tarkkana mitä ne suuhunsa napsivat.






Se on jotenkin uskomatonta, että tuiki tuntemattomista mammoista on tullut tärkeä vertaistukiryhmä ja tavalla tai toisella olemme lähes päivittäin tekemisissä. Muistan vielä kun ensi kertaa kasvotusten näimme toisiamme joskus lokakuulla vauvojen ollessa pieniä tirriäisiä, 1-2kk ikäisiä. Tuolloin tuossa seurassa mm. omasta synnytyksestä kertominen herkisti kyyneliin. Samoin muiden kertomusten kuuleminen. Tällä porukalla on eletty raskaus, synnytys ja pian koko vauvavuosi. Uskomatonta. Ei ryhmän taival täysin draamaton ole ollut, mutta ne kai kuuluvat asiaan kun kyseessä on naiset ja mielipiteet. Nykyisin  ryhmä on minulle enemmän kuulumisia varten ja toki vertaansa vailla kun mietin vaikka sormiruokailuja, allergioita, imetyksen lopettamista. Varmaan yhteydenpito tulee taas hieman muuttumaan, kun moni suuntaa syksyllä töihin ja sitä kautta vauva-aika ja -arki jää taka-alalle - elämään tulee uutta sisältöä, eikä vauvavouhotus ole enää sen pääsisältö.

Jäin tapaamisen jälkeen miettimään, että miten minua ei yhtään houkuttele töihin palaaminen. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että haluaisin olla kotona loputtomiin Neidin kanssa ja käydä muskareissa, vauvauinnissa ja asukaspuistossa. En ole valmis muuttamaan tätä, onneksi ei vielä tarvitsekaan, mutta ei ole Neitikään. Hän on ihan pieni vauvanen vielä, että en voi kuvitellakaan päästäväni häntä jonkun muun päivittäin hoidettavaksi. Ajattelenkohan aina näin, että E on liian pieni hoitoon? Taloudellinen paine toki meilläkin kasvaa, mutta millaiseksi, sen näkee oikeastaan vasta syksyllä. On vaan niin väärin, että moni joutuu taloudellisista syistä palaamaan töihin aiemmin kuin lapsi olisi valmis tai itse haluaisi.

Rentoa viikonloppua kaikille, SS

Täällä suunnataan pian mökkiviikonlopun viettoon, joten linjoilla taas hiljasempaa pari pv. Käykääs muuten kurkkaamassa Blogiringin uudet sivut - WAU! Ne on julkaistu tänään, mitäs tykkäätte?


Instaweek #23

Kesä ja Miehen isyysvapaaviikot etenee hirmuista vauhtia. Matkan jälkeen on ollut ihanaa vaan olla kotona ja nähdä tuttuja naamoja, nauttia kaiken helppoudesta ja toimivuudesta. Oli reissaaminen sellaista säätöä toisinaan. Voi sitä riemua, kun Neiti tajusi, että nyt ollaan kotona! Toinen kiljui ja jumppasi sydämensä kyllyydestä <3 (Hän on alkanut ryömiä takaperin, mutta muuten liikkuminen on vielä hyvin vähäistä)

Voisin hyvin tottua tähän, että arkea pyöritetään aamusta iltaan kahden aikuisen voimin. Voi kun Miehen ei tarvitsisi enää palata töihin ollenkaan. Hän on ollut niin paljon Neidin kanssa, jopa enemmän kuin minä, että minulta on toisinaan rutiinit hakusessa - D-tipat unohtuu aamupuurosta ja mietin pääni puhki, mitä ja milloin on syöty viimeksi jne. Toisaalta omaa aikaa ja happihyppelyitä olemme tarvinneet molemmat, ei voi 24/7 viikosta toiseen olla toisen yhdessä.

Reissun jälkeen Neiti on herännyt aamuisin vasta klo 7:30 - 8:00, mikä on ihan luksusta. Heräämme vuoroaamuin Neidin kanssa aamutoimiin (täydellistä, suosittelen :)), ja jos unet ovat jatkuneet lähes kahdeksaan, nousemme yleensä koko konkkaronkka yhdessä aamutoimiin. Huomenna suuntaamme viikonlopun viettoon Elissaareen, johon saamme seuraksi Miehen siskon ja E:n serkkutytön. Tuntuu, että olemme jo tässä vaiheessa kesää, monen mielestä se ei ole vielä edes alkanut, ehtineet tehdä niin paljon kaikkea yhdessä. Ihan huippua. Vielä olisi 1,5 viikkoa yhteistä aikaa touhuta. Mitä täällä on sitten puuhailtu viime päivinä?



1. Turvakaukalosta kohti turvaistuinta. Ensitutustuminen tarjontaan tehtiin viime viikolla, nyt tehdään kotiläksyjä ja istuin hankitaan viimeistään elokuulla. Kuvassa Cybex Sirona. (Aiheesta tulossa oma postaus)
2. Matkan jälkeen kulahtanut ja kuivunut tukka sai piristysruiskeen leikkauksesta ja lukuisista vaaleista raidoista. Tervetuloa kesätukka!
3. Aurinkoisina päivinä ja iltoina on Neidin kanssa ihmetelty kasveja, puita, kukkia, keinuttu, tassuteltu nurmikolla jne.
4. Ja maisteltu Isin kanssa basilikaa. Vietetty paljon aikaa uudella terassilla, se on i h a n a!




1. Lauantaina kävin E:n kanssa kaivarissa pikniköimässä ja tapaamassa Facebookin mammaryhmän mammoja ja minejä. Välillä vähän ripsi vettä, mutta se ei tunnelmaa latistanut. (Aiheesta tulossa oma postaus)
2. Mansikka-mustikka -tortulla herkuteltiin viikonloppuna, NAM! Kesän baravuuri, pavlova, odottaa vielä tekijää, ehkä kesäkuun lopussa synttäreideni kunniaksi sellainen?
3. Lauantaina oli äidin vapaailta ja kesäinen Helsinki kutsui illanviettoon rakkaan ystävän kanssa. Aivan huippu ilta ja erittäin jees pizzaa Putte´sista.
4. Sunnuntaina väisteltiin vesisade ja päästiin veneelle pitkästä aikaa. Samalla vietettiin veneen kastajaisia ystäväperheen kanssa.

Mukavaa lähestyvää viikonloppua, SS




Perheloma Italiassa - Rooma & reissuvinkit

Rauhallisen Toscanan jälkeen autojen ja ihmisten täyttämä Rooma tuntui ensihetkistä alkaen äänekkäältä. Paljon ihmisiä. Paljon melua ja hälyä. Paljon turisteja. Paljon Neidin ihastelijoita. Paljon portaita. Paljon kapeita katuja. Paljon vaunujen kantamista. Hisseistä roomalaiset eivät ole luultavasti kuulleetkaan ;)

Hotellihuoneemme sijaitsi Vatikaanin kupeessa Ottaviano-metropysäkin lähellä. Majoituimme edelliselläkin Rooman visiitillä tälle puolen kaupunkia. Kun olimme viikon majoittuneet parin makuuhuoneen huoneistossa, oli aika työ saada tämä konkkaronkka tavaroineen mahtumaan yhteen normaalikokoiseen huoneeseen. Lattiatilaa ei juuri jäänyt, kun tavaramme huoneeseen levitimme. Mutta kyllähän kaksi yötä menee vaikka päällä seisten.


Villa Borghese




Saavuimme Roomaan lauantaina ja koska visiittimme ajoittui viikonloppuun riitti kaupungissä väkeä. Lauantain olimme pyhittäneet ostoksille ja sen matkalaukun metsästämiselle. Aloitimme shoppauskierroksen Via Cola di Rienzo -kadulta, josta jatkoimme Tevere-joen yli kohti pääostoskatu Via del Corsoa. Teimme vuorotellen pikaisia pyörähdyksiä liikkeissä, napsimme kävellessä välipalaa ja espressoja ja yritimme löytää matkalaukkua.

Roomalaiset viettivät tuona viikonloppuna pitkää viikonloppua, sillä maanantai oli yleinen vapaapäivä. Via del Corso -katu oli kielletty täysin autoilijoilta ja siellä oli käynnissä tuhansista ihmisistä koostuva kansanvaellus, torvet raikasi ja ihmiset lauloivat kulkueessa. Ääntä ja kuhinaa riitti - ihme kyllä Neiti nukkui kuin nukkuikin kelvot puolen tunnin iltatorkut kaiken hälinän keskellä. Unilta herättyään hänen ympärille oli kokoontunut lauma ihmisiä häntä ihmettelemään. Lukuisia kertoja päivässä, olimme sitten ravintolassa, kadulla, metrossa, ihmiset huudahtivat hänet nähdessään: "Compilimenti, complimenti!" "Beautiful!" Bella bambina!" Neiti otti ilon irti suosiosta ja ilmeili sekä vilkutti melkein jokaiselle lirkuttelijalle.



Näkymä Pincio-kukkulalta


Ensimmäinen päivä päättyi dinneriin omilla kulmilla. Menimme syömään vasta noin puoli yhdeksän, kun olimme selvinneet vaunujen ja kantamusten kanssa keskustan hälinästä omille kulmille. Metro on (tai oli ennen) näppärä kulkuväline Roomassa, kun vaan jaksaa kantaa vaunut tunneliin ja tunnelista ylös. Rullaportaita ei ollut eniten käyttämillämme metroasemilla Spagna ja Ottaviano. 

Näitä ravintolaillallisia varten olin varannut Muksun valmiita puuroja Neidille ja kappas kappas, ei meinannut kelvata. Hoidin iltaimetyksen katseilta suojassa ravintolan wc-tilojen yhteydessä ja yritimme antaa valmista iltapuuroa laihoin tuloksin. Laulun voimalla taisimme saada kymmenkunta lusikkaa alas. Onneksi en ottanut näitä ainoiksi reissupuuroiksi. 

Ensimmäinen yö yhteisessä huoneessa ei ollut mikään menestys. Luulen, että myöhäinen nukkumaanmeno ja koko päivän hälinä tekivät Neidistä levottoman. Ja tietty sekin, että nukuimme kaikki samassa tilassa - meidän äänet pitää häntä hereillä ja toisinpäin. Keskellä yötä Neiti itki kovasti eikä millään meinannut rauhoittua. Unien jatkumisen toivossa imetin Neidin yöllä - ja se tepsi, unet jatkuivat tuossa tuokiossa ja jatkuivat aamuun asti. Seuraava yö oli onneksi jo normaali eli nukuimme kaikki täydet yöunet, joskin hyöriminen ja peittojen kahina välillä herättivät. Jatkossa majoituksessa mielellään kaksi makuuhuonetta, kuten Toscanassa tai extra-tilava huone. 




Hotellihuone 3.kerroksessa - ihan kaikki perheestä ei mahtunut hissiin..


Toisena Rooma-päivänä suuntasimme Villa Borghese -puutarhaan, jota meille suositeltiin alun perin suunnittelemamme Palatino-kukkulan sijaan. Villa Borghese on etenkin roomalaisten suosima monipuolinen puisto, tyyliin Central Park. Palatino taasen enemmän turistien kansoittama. Puistosta voi vuokrata erilaisia menopelejä sen kiertämiseen, pikniköidä, soudella järvessä, jossa on kilpikonnia ja kaloja, käydä eläintarhassa, nauttia ravintoloiden ja kahviloiden antimista - tai vaan tarkkailla ihmisiä, kuten me teimme. Pincio-kukkulalta on hulppeat näkymät Rooman ylle ja sinne mekin kävelimme reissun päätteeksi. Todella suositeltava kohde Roomassa. Etenkin, jos on luvassa hellettä ja aurinkoa. Nähtävyyksien kiertäminen ja kaupungilla kävely kuumana päivänä on todella energiaa vievää ja uuvuttavaa - kokemusta aiemmalta reissulta siitäkin.

Toinen päivämme Roomassa päättyi jo lähes paniikinomaiseen laukun metsästämiseen, joka lopulta löytyi aika läheltä majapaikkaamme. Nyt pystyimme hyvin mielin jakamaan ylimääräiset kilot neljän laukun kesken ja muutamat tuliaiset mahtuisivat mukaan. Kömmimme viimeisenä iltana aikaisin hotellille viimeistelemään pakkausurakan ja rauhoittumaan yöunille. Aamulla suuntasimme tilataksilla lentokentälle ja jotain aiemmasta lennosta oppineena hyvissä ajoin. Lennoista kirjoitinkin jo täällä.


Bruschetta maistui!

Espanjalaiset portaat - aina tupaten täynnä, me ohikulkumatkalla :)



Pari vinkkiä vauvan kanssa reissaaville Italiaan (Rooma ja Toscana):

Hoitohuoneita ei juuri ole. Kannattaa asennoitua siihen, että vaipan vaihtaminen hoituu "lennossa", Esiimerkiksi vaunuissa tai ravintolan/kahvilan wc-tiloissa

Imetys on suotavaa tehdä hieman katseilta suojassa, sillä vanhoilliset italialaiset eivät sitä kaikkialla katso suopein silmin. Suuren huivin käyttäminen suojana oli minun ratkaisu julkisilla paikoilla.

Jos vaakakupissa on 11kg painavat joustavilla pyörillä varustetut Bugaboo Buffalot ja toisessa kupissa helposti kasattavat, kevyet ja säädettävät (makuuasentomahdollisuus) matkarattaat, niin valitsisin omatoimireissuun matkarattaat. Erityisesti Roomassa kannoimme vaunuja todella paljon. Olisimme mielummin kantaneet matkarattaita näin jälkikäteen ajateltuna. Toisaalta Bugiksien suurin plussa oli, että ne kulkivat ketterästi mukulakivillä. Bugiksien matkalaukku oli aika järjetön setti kannettavaksi ja sen kahva hajosi jo mennessä. Vaunuaitasta saatiin uusi tilalle näppärästi, kun teimme heti lentokentällä vikailmoituksen laukusta.

Kantoreppua käytimme todella vähän reissussa. Sitä on käytetty reissun jälkeen päivittäin kauppa yms. reissuilla, mutta matkalla tarvitsimme koko ajan kaipasimme vaunujen  tavaratilaa ja Neidille nukkumismahdollisuuden.

Suosittelen varaamaan tosiaan ne pari makuuhuonetta, jos ei ole tottunut nukkumaan vauvan/lapsen kanssa samassa huoneessa, ettei mene koko loma valvomiseksi. Meillä tämä toimi täydellisesti Toscanan majoituksessa - Neidin huoneessa oli pinniksen lisäksi hänen vaatteensa ja hoitopiste ylimääräisellä sängyllä. Toomassa nukuttiin vähän huonommin yhteisessä huoneessa.


Aika lähteä kotiin <3


Seuraava perhelomamme tuskin tulee olemaan näin omatoiminen. Haaveilemme jo lomakeitaasta, jossa palvelu pelaa ja autossa istuminen jää vähemmälle. Mutta luultavasti paketoidumman loman jälkeen kaipaan taas omatoimisempaa reissua - puolensa  molemmissa. Ja reissaaminenhan muuttaa muotoaan aina sen mukaan minkä iläinen Neiti kulkee matkassa. Pian on luvassa retket vesipuistoihin ja eläintarhoihin, uiminen meressä ja altaassa ja hiekkalinnojen rakentaminen rannalla. Matkustaminen ei ainakaan vähene Neidin myötä, niin kivasti reissaaminen on sujunut ja vaihtelu arkeen on aina tervetullutta - vaikka arki vallan mukavaa onkin :)

Nyt ulos auringosta naatiskelemaan, SS