Terkkuja Toscanasta

Onni on olla täällä. Viime päivät olemme syöneet hyvin, viettäneet kuumimmat hellepäivät uima-altaalla ja pilvisemmät päivät reissanneet autolla mm. Firenzeen, Sienaan ja Trasimeno-järvelle. Neidin kanssa kaikki sujuu parhaiten, kun hän saa ruoat ajallaan ja saa nukkua päiväunensa - on nimittäin kokeiltu toistekin ja ei sujunut niin kivasti.



Italiassa Neiti on nähtävyys itsessään, sillä kaikkialla missä liikumme hän saa osakseen huomiota - ihailevia katseita, koskettelua, lirkuttelua jne. Useimmiten hän vilkuttelee ja hymyilee takaisin, jopa tummille ja parrakkaille italiaanoille ;) Neiti on ihmeissään huomiosta, mutta näyttää pääosin nauttivan siitä. Pää pyörällä, kun on niin paljon ihmeteltävää. Tänään tuli itku, kun taas ravintolassa hänen kimpussa oltiin - alkaako mitta tulla täyteen?




Kello on täällä tunnin vähemmän, joten ekat aamut Neiti herätti meidät 6.30 - täysin Suomen ajassa. Nyt ollaan saatu rytmiä myöhäistettyä, että nukkumaan Neiti menee 21-22 (tätä aikaa) ja herää noin klo 8. Vaikka istumme toisinaan iltaa vielä Neidin mentyä nukkumaan, saamme kaikki nukuttua kelvolliset yöunet. Neiti on nukkunut kaikki yöt tyytyväisenä heräilemättä. Mikä on ihan huippujuttu kesän muitakin yön yli reissuja ajatellen.


Miehen kanssa on nautittu paikallisista viineistä ja ruoista. Osa ruoista on laitettu itse omassa keittiössä verrattain maistuvista raaka-aineista, nam! Ravintolareissut on sujuneet kivasti Neidin natustaessa leipää ja ihmetellessä miljöötä ja pelleileviä tarjoilijoita, me olemme saaneet herkutella pari ruokalajia kaikessa rauhassa.




Lupaavalta vaikuttaa reissaaminen tämän meidän Neidin kanssa. Tosin muutamat jutut valitsisin toisin, jos nyt reissua suunnittelisin, mutta kiitettävästi on sujunut näinkin omatoiminen matka kuin tämä. Shoppaaminen on oikeastaan ainoa, minkä voi skipata kokonaan kun E on matkassa. Siitä ei tule Suomessakaan oikein mitään. Joten pienet shoppailukierrokset jätetään viikonlopulle Roomaan, jossa käymme vuorotellen tekemässä ne must have -hankinnat.



Päivät kuluvat vaan sellaista vauhtia, että kuulumisia ei ehdi päivittää - eikä iltaisin enää oikein jaksakaan. Kirjoittelen tarkemmin reissusta, kun kotiudumme täältä. Muun muassa lähtö reissuun ei sujunut haasteetta ja jaanpa meidän vinkit vauvan kanssa reissaaville. 



Tänään vietämme viimeistä päivää maaseudulla ja aamulla otamme suunnaksi Rooman. Siellä vasta hulinaa riittääkin, kun vierailumme ajoittuu viikonloppuun, niin sen tietää että turisteja piisaa. Suunnitelmissa onkin välttää suurimmat turistirysät ja keskittyä rentoon oleiluun Roomassa ja sen puistoissa. Saas nähdä kuinka hyvin onnistutaan tässä - poikkeuksena pienet shoppailukierrokset.

Mukavaa viikonloppua ja toivotaan aurinkoisia kelejä sinnekin :) SS

Arrividerci! Täältä tullaan Italia

Viimein pahin tohina reissuvalmistelujen osalta alkaa laantua ja alamme olla valmiita reissuun. Lääkärissä on tällä viikolla käynyt niin tytär kuin äiti. Neiti on terve kuin pukki, lääkärin sanoin, ja äidin flunssa/kurkkuärsytys jäi mysteeriksi. Panadolia neuvottiin syömään kaikkiin vauvoihin, just just. Korvatippoihin Neidille saimme reseptin, jotka ostimme varmuudeksi mukaan, jos vaikka hän tulisikin kipeäksi reissussa. Tutti vaan visusti suuhun nousussa ja laskussa.

Kavereille on sanottu heipat, kun käytiin eilen ja tiistaina asukaspuistoissa. Seuraavan kerran kun nähdään, on Neiti monta uutta kokemusta rikkaampi - tietty minäkin. Omalla pihalla on vietetty aikaa ja kivaa on ollut. Varjon alla viltillä on viihdytty loistavasti. Ensimmäinen hyvin hyvin varovainen tutustuminen nurmikkoon on takana - toki sitä piti maistaakin (kuva alla).





Helteiden myötä tuli tarve saada vaunuihin hengittävä ja miellyttävän tuntuinen alunen/suoja, jonka pienen vertailun jälkeen päädyimme tekemään itse. Tai siis Neidin kummitäti teki sen :). Vaunualunen on toiselta puolelta puuvillaa ja toiselta bambufroteeta - näin ollen sitä voi käyttää kummin päin tahansa. Materiaalihankintoihin meni 20€, joka sopi meille paremmin kuin Bugiksen oma Seat Liner 57€. Nyt Neidin on kivempi nukkua ja tohottaa vaunuissaan kesäkuumalla.




Edessä on vielä armoton pakkaaminen ja henkinen valmistautuminen aamuherätykseen ja lentoon. Lento lähtee klo 8, joten matkaan startataan kuuden jälkeen. Tällä hetkellä tilanne se, että emme luultavimmin mahdu Rooman koneeseen (#%><%$ arghhh), vaan lennämmekin Milanoon. Tässä ei ole muita haittapuolia kuin lennon jälkeinen automatka, joka kestää tuplasti Roomaan verrattuna. Mutta asia selviää vasta aamulla kentällä - kyllä me johonkin koneeseen mahdutaan, pidetään peukkuja että Roomaan menevään.




Nyt on aika heittää hyvästit stressi-minälle , luottaa siihen että kaikki sujuu hyvin ja nauttia reissusta kaikkine kommervenkkeineen. Aion pitää samalla pienen happihyppelyn blogista ja kirjoitella taas kuulumisiamme kunhan olen muutaman hetken keskittynyt yhdessäoloon kauniissa maisemissa. Mies toivoo viikon taukoa, katsotaan miten kauan saan pidettyä näppini koneesta erossa. Siihen asti meidän kuulumisia on nähtävissä Instagramissa @hyvavoittaa. Nauttikaa auringosta ja lämpimistä päivistä, me tehdään samaa Italiassa :) Toscanaan lupaillaan tällä hetkellä kelpoa kesäsäätä ja Roomaan erittäin lämmintä. Luultavasti meillä on siellä viileämmät oltavat kuin täällä. 




Näihin tunnelmiin ja palaamisiin, SS



Neidin kesävaatehankinnat

Kaiken tohinan keskellä tein kuin tein pienen kesävaatetilauksen Neidille reissua ja kesähelteitä silmällä pitäen. Tämä oli toinen kerta kun tilaan Nextiltä ja voin sanoa, että palvelu todella pelaa. Tein tilauksen taannoisena lauantai-iltana ja tuotteet toimitettiin kotiovelle tiistaina. Näppärää. Lukuun ottamatta yhtä mekkoa, kaikki tilatut vaatteet pääsevät heti käyttöön. Tilasin vaatteet koossa 6-9kk ja ne ovat livenä vielä kivemman näköisiä kuin verkkokaupan sivuilla. Nextiin olen ihastunut myös siksi, että hinnat ovat todella kohtuulliset ja valikoima laajan monipuolinen, ainakin tytöille. Ensimmäistä kertaa tilasin samaan syssyyn itselleni kesäisen hihattoman paidan ja sekin osoittautui nappivalinnaksi. Paita pääsi käyttöön Robbien keikalla, joten vilahdus siitä Instaweek-postauksessa. Samassa postauksessa kuva Neidin uudesta hellehatusta.

Kahdet "patsastelupopot", ballerinat ja tennarit, hankin Neidille H&M:stä. Kummatkaan ei oikein pysy jalassa. Nice.  Hän joko repii tai jumppaa ne pois jaloistaan. Mukaan tarttui myös valkoinen hellehattu ja pinkki pääpanta. Nekin tietty revitään heti pois päästä.


Teepparit on pitkähköjä, joten menevät tunikasta leggingsien kanssa








Mekko on vielä liian iso - ehkä se on Neidin 1-vuotismekko :)




Mukavaa päivää, SS



Instaweek #20

Viime päivät, oikeastaan koko isyysvapaa on tähän asti ollut todella ohjelmantäyteinen. Yleensä illalla, kun kaikki päivän hommat on viimein saatu tehtyä, en yksinkertaisesti jaksa tehdä muuta kuin kömpiä nukkumaan. Harvassa on ne illat, että omasta ajasta nautittaisiin Neidin mentyä nukkumaan. Tämä oman ajan vähyys näkyy täällä blogin puolella siten, että postaustahti on hiljentynyt ja postaukset ovat toisinaan aika tynkiä. Pahoittelut tästä, mutta nyt ei vaan rahkeet riitä enempään.

Tänään ja eilen on nautittu ja kärsitty +25c helteistä. Huoh! Neidin kesävaatteet on päässeet sopivasti testiin ennen reissua ja olen lopulta, Miehen patistamana, todennut, että kaipa tuolle Neidille riittää ihan yhtä vähäinen varustus kun meille aikuisille. Lyhythihainen, kevyet housut ja hattu on riittänyt varjossa touhutessa. Viime päivien ongelma onkin ollut äidin pukeutuminen. Tuntuu, että kesävaatteita ei ole. Tai jos on, äidin vartalo on niin muuttunut raskauden jäljiltä, että jostain kiristää ja toisaalta lörpöttää - mikään ei ole hyvä päällä. Kaikki vaatteet ovat liian kuumia. Joten Italiasta aion hamstrata kesävaatetta - sanoi matkabudjetti mitä hyvänsä :) Niin, ja imetysliivien kanssa sählääminen kesävaatteisssa ja helteessä, hermot on olleet koetuksella niin äidillä kuin tytöllä.

Sunnuntaina kävin viettämässä tyttöjen iltaa, jonka kruunasi kerrassaan karismaattinen showmies vailla vertaa The International Superstar Mr. Robbie Williams, kuten hän itseään tituleerasi useaan otteeseen - pilke silmäkulmassa tietenkin. Show oli huippuhyvä ja lavarakennelmaan todella panostettu. Mikään bilekeikka tämä ei ollut, sillä Swing both ways -turnee esittelee Robbien swing-puolta. Letkeää musiikkia, koomikon lahjat ja huippuäänen (toki ulkonäönkin ;)) omaava päätähti ja mieletön orkesteri taustalla. Wau! Ihana ilta kerrassaan. Tuli oikein kaipuu keikoille, kesäfestareille ja musiikin pariin.



1. Uusi terassi alkaa olla valmis. Neiti tykkää kovin kölliä terassilla viltin kanssa ja touhuta leluineen. Sieltä meidät löytää tämän kesän hellepäivinä.
2. Sinivalkoisia eväitä reissuun tehtiin viime viikolla.
3. Deryan Travel-Cot -matkasänky kotiutui myös. Ensimmäinen yö siinä sujui hyvin, joten vaikuttaa nappivalinnalta.




1. Neidin hellelook ja uusi nokkamuki esittelyssä. Miksi kaikista nokkamukeista vesi falskaa?
2. Reissuun lähdössä ja sillon vilkutetaan, toisinaan käsi väärinpäin.
3. ja 4. Viikonlopun juhlissa otettiin äiti-tytär -potretteja. Juhlissa tavattiin Neitiä päivän vanhempi neitokainen, jonka kanssa hetki touhuttiin yhdessä.
5. ja 6. #selfie, kun mamma laittautui keikkaa varten. The one and only - Mr. Williams!

Aurinkoisen lämmintä tiistain jatkoa, SS



Neiti 9kk

Tänään rakas pieni täyttää yhdeksän kuukautta<3 Hän on toisaalta jo niin iso taidoiltaan, osaamiseltaan ja ymmärtämiseltään, mutta toisaalta ihan pieni syliteltävä vauvanen. Viimeisen kuukauden aikana E on tullut sosiaalisemmaksi ja kiinnostuneeksi muista ihmisistä, erityisesti vauvoista ja lapsista. Hän saattaa jopa viihtyä hetken jonkun toisen leikittämänä :)

Suurimman osan päivästä Neiti iloitsee, tekonauraa ja höpöttää. Hänen aurinkoisuus on tarttuvaa lajia ja usein omat huolet tai murheet unohtuvat Neidin seurassa. Elämä on yhtä suurta seikkailua Neidin silmin ja kaikki arkipäiväinen on ihmeellistä ja kiinnostavaa. Itsekin nuortuu, innostuu ja aistii asioita taas ihan uudella tavalla tämän pienen ihmettelijän rinnalla. Elämän hienous ja ainutlaatuisuus muistuu mieleen päivittäin.





Neiti rakastaa loruttelua, kikattelua, höpöttelyä, kutittelua, hyppyyttämistä, sylissä köllimistä ja kierimistä. Onnellisimmat kujerrukset Neiti päästää ilmoille, kun kolmisin köllimme sängyllä - hän meidän keskellä kierien ja kiljuen. Kylpeminen ja uiminen nousee myös Neidin top10 -tekemisiin - vedessä on kiva polskia ja pärskytellä.

On meillä myös päiviä, jolloin mikään ei kelpaa tai ole hyvin. Kaikki mitä yritetään tehdä viihdyttämisen ja leikin saralla on tylsää. Nämä jaksot ovat yleensä nopeasti ohimeneviä ja kestävät vain sen aikaa kunnes huomion kiinnittää jokin kiinnostava, kuten äidin puhelin, rasvapurkit, johdot - u name it. Kiukkuamiseen ja tylsimysvanhempiin paras lääke on seura. Silloin on aika treffata ystäviä. Peruskiukkuilut tietenkin aina jos unet jäävät vähäisikis, ruoka ei ole edessä sillä sekunnilla, suuta pyyhitään kostealla, bodyn hihoja puetaan jne.



Vierastaminen on vähentynyt. Viikonlopun sukujuhlissa oli nuorta ja vanhaa, tummaa ja vaaleata ihmettelijää Neidin kimpussa, mutta hän klaarasi tilanteen ilman vierastusta. Äidin tai isin sylistä tietenkin. Onkin ollut ihana huomata, että Neiti juttelee ja ottaa kontaktia lähes kaikkiin keitä tapaamme - etenkin naispuolisiin ja lapsiin. Näin suotakoon asian pysyvän sinne 18-vuoden ikään ;)

Selvästi meillä on jokin äiti-vaihe meneillään, kun äidin sylissä murheet usein unohtuvat. Äidin kovin ase surua ja kiukkua vastaan on laulut Metrolla mummolaan ja ihhahhaa. Kaikki maailman surut unohtuvat, kun ensimmäinen kajahtaa ilmoille. Laulukertoja kertyy päivästä riipppuen muutamasta lähemmäs sataan..

Nyt on ollut nähtävissä, että E selvästi turhautuu liikkumattomuuteensa ja räpiköi paikallaan kuin kala. Katsoo meitä ihmeissään, että miksen liiku. Kierien ja peruuttaen päästään paikasta toiseen, mutta se alkaa käydä tylsäksi. Luin jostain kirjasta, että 9kuinen nousee portaita sujuvasti, meillä portaita ei olla edes huomattu vielä :) (onneksi). Vilkuttaminen on ykkösjuttu ja hän sanoo samalla: "He-he, he-he" Liikkis.




Sormilla syöminen on mennyt jonkun verran eteenpäin kuluneen kuukauden aikana. Tarkoitus on alkaa antaa lounaalla ja päivälliselläkin sormisyötävää soseruoan oheen. Välipalalla hän syö aina sormisyötäviä, yleensä banaania, viinirypäleitä, mansikoita, ruisleivän palasia, riisikakkuja, mandariinia, kurkkua. Talk-murut ja maissinaksut kuuluvat niinikään jokaiseen päivään.

Soseruoat ovat hitusen aiempaa kokkareisempia ja se ei Neitiä enää häiritse. Pastaa ja riisiä on alettu lisäämään päivittäin aterioille ja ne uppoaa hyvin isompinakin paloina. Toivoa ei siis ole menetetty kokkareruoankaan suhteen. Pikkuhiljaa siirtynemme yhä enemmän kohti koko perheen yhteisiä ruokia, nythän olemme pääsääntöisesti tehneet E:lle omat ruoat. Purukalustoa on tulossa hurjasti lisää, kun kolme uutta hammasta pilkottaa! Alas on tulossa kaksi lisää ja ylhäällä pilkottaa ensimmäinen etuhammas.

Tästä päästäänkin siihen, että aikoinanihan luulin, että imetys loppuu siihen kun hampaita alkaa tulla. Mutta Neiti ei ole kertaakana purrut rinnalla ollessaan, mikä on todellakin yllätys. Hän raapii ja nipistelee imetyshetkillä, mutta suu keskittyy visusti imemiseen. Hyvä näin. Olemme varovaisesti totutelleet korvikemaitoon (3rkl puuron sekaan), mutta samaan aikaan jalkojen ihottuma paheni, niin heti mietin että johtuuko maidosta. Imetys jatkuu siis entisellään, sillä Neiti ei suostu maitoa juomaan mistään mukista tai tuttipullosta. Tarkoitus olisi kuitenkin kesän edetessä imetystä pikkuhiljaa lopetella, luultavasti matkan jälkeen joskus. Silloinhan Neiti alkaisi iän puolesta olla valmis tutustumaan hapanmaitotuotteisiin, mutta katseotaan nyt asia kerrallaan. Imetyshetket ovat viime aikoina olleet pääasiassa taistelua kiinnostuksen ylläpitämiseksi ja hommaan keskittymiseksi, mutta parina viime päivänä E on taas oikein antaumuksella nautiskellut pitkistä imetyshetkistä, joten ota siitä nyt selvää sitten. Pienin määrin ja hiiren askelin tässä asiassa. 

Kiinnostaisikin kuulla, mitä muille maitoherkistyneille vauvoille kuuluu? Jatkuuko maitoallergiaoireilu edelleen vai onko herkityminen mennyt ohitse?

Onko mitään kauniimpaa? <3

Yöt jatkuu edelleen hyvinä. Kahtena yönä viime viikolla E heräsi yöllä itkemään  pari kertaa, jolloin tutti, kyljelle kääntäminen ja paijaus rauhoitti tytön jatkamaan unia. Muuten hän nukkuu täydet yöt eli 21 unille ja herätys klo 7 molemmin puolin. Pitkä valvomisjakso (syksy ja talvi) on vaikuttanut omiin uniin sen verran, että nukun koiranunta ja herään pieniinkin hihkasuihin. Harvoin aamulla olo on todella levännyt tästä syystä johtuen. Mitenhän saisin takaisin omat unenlahjani?

Aurinkoista sunnuntaita (mittarissa +24,5c!!), SS



Kuulumisia tien päältä & Deryan Travel-Cot -matkasänky

Ensimmäinen isyysvapaaviikko on hujahtanut vauhdilla. Yhtäkkiä minulla on ollut tuhat asiaa hoidettavana ja Miehellä suurimpana urakkana uuden terassin tekoa. Yhteenkään "vauvamenoon" ei tällä viikolle ehditty (tai jaksettu) mennä, vaan ollaan oltu pääsääntöisesti omalla porukalla kotioloissa.



Oma aika on mennyt blogin lisäksi tulevia työkuvioita suunnitellessa, matkaan liittyviä hankintoja tehdessä ja flunssan/allergian selättämisessä. On se kumma, että silmät ja nenä alkaa vuotaa heti viileämmässä ja/tai ulkoilmassa. Joka toinen aamu olo on normaali, joka toinen jyrän alle jäänyt. Imetyksen takia ei kovin voimakkaita droppejakaan voi ottaa, jospa se tästä?



Kuulumisia kirjoittelen Joroisista Etelä-Savosta, jossa olemme sukuloimassa pe-la. Tänään meillä oli ohjelmassa serkun valmistujaiset. Juhlakalu oli kaunis kuin joutsen, tarjoilut mitä parhaimmat - kolme tajunnanräjäyttävää juustokakkua - ja Neiti E oli elementissään eli aurinkoinen huomion keskipiste :)



Viime yönä testiin pääsi hankkimamme matkasänky, joka ei ollutkana lopulta Koodin pop-up vaan päädyimme tilaamaan Matkamuksulta Deryan Travel-Cot -sängyn. Ihan viime metreillä muutimme mieltä, kun teimme vielä lopullista vertailua matkasängyistä. Kevyt, näppärä ja toimiva oli toiveissa, samoin pitkäikäisyys. Ja siihen kaatui Koodin ostaminen, sillä sen suositusikä on vain 1,5 vuotiaaksi asti. Deryan menee meillä pidempään ja se painaa vain 3kg! Sänky on toki hieman telttamainen, mutta alkuhämmästelystä toivuttuamme se vaikuttaa varsin kelvolliselta. Neiti nukkui sängyssä tyytyväisenä ensimmäisen yönsä, joten ensitunnelmat sängystä on positiiviset. 

Deryan Travel-Cot
    Kätevä ja kevyt matkalle, mökille, yökylään
    Levittyy itsestään sekunneissa (katso video)
    Kaaret integroidut
    Painaa vain 3 kg!
    Itsetäyttyvä patja mukana
    Pehmeä petauspatja / makuupussi mukana
    Sivuissa ja katossa  UV-suoja 20 (SPF 20+)
    Integroitu vetoketjullinen hyttysverkko
    Vetoketjullinen luukku sivulla, jonka kautta
      lapsen asettaminen sänkyyn on helppoa
    Kätevä kuljetuslaukku mukana



Lämmintä lauantain jatkoa ja terveisiä Mikkelistä (kotia kohti tulossa :)), SS

PS. Huomenna viimein ilta, jota on odotettu - treffit Mr. Robbie Williamsin kanssa!

Sinivalkoiset matkaeväät

Blogirinki ja Suomalaisen Työn Liitto haastoi bloggaajat mukaan Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjaan. Kampanja on kenties tullut tutuksi joko televisiomainoksissa tai lähikaupassa? Omiin silmiin on tarttunut Robinin ja Jethron tähdittämä tv-mainos.

Kiteytettynä kamppiksessa on kyse siitä, että panostamalla kympillä kuussa suomalaisiin tuotteisiin, luodaan Suomeen 10 000 uutta työpaikkaa. Kymppi kuussa on niin olemattoman vähän, että varmasti meillä kaikilla on mahdollisuus osallistua työllistymistalkoisiin ja luoda siten lisää työpaikkoja Suomeen. Pienillä valinnoilla on suuri merkitys.



Sain 20€ lahjakortin Citymarketiin, jonka kera suuntasin hakemaan sinivalkoisia matkaeväitä lähestyvälle Italian matkalle. Sinivalkoiset tuotteet erottaa Avainlippu-, Sirkkalehti-, Design from Finland- tai Hyvää Suomesta -merkeistä.

Ostoskoriin päätyi lopulta maissinaksuja, ruisnappeja, Elovena-välipalakeksejä, nenäliinoja, Piltin päärynäsoseita sekä Helmi Babyn kosteusliinoja ja liivinsuojia. Helmi Babyn -tuotteita en ole ennen käyttänyt, mutta jos (kun) ne osoittautuvat hyviksi, niin siirtymällä niiden vakikäyttäjiksi tulee osaltamme kymppi kuussa täyteen. Helppoa vai kuinka? Suurin osa listaamistani matkaeväistä ja hankinnoista onkin nyt valmiina.




Syynäsin tietenkin tarkkaan lastenruoka- ja lastentarvikehyllyt, kun matkaeväitä meille mietin. Piltti- ja Bona-lastenruoilla on kaikilla avainlippu kyljessään. Kotimaisuusaste on siis vähintään 50%. Vauvaperheessä hyödyllisiksi koetut kosteusliinat ja liiviinsuojat löytyi niinikään sinivalkoisina Helmi Baby -merkiltä. Esimerkiksi kotimaisia Muumivaippoja käyttämällä, tulee kymppi kuussa täyteen ihan itsestään sen suurempia suunnittelematta.




Meillä suositaan kotimaisia tuotteita erityisesti mitä tulee perheemme ruokaostoksiin. Poikkeuksetta kaikki käyttämämme perusruokatuotteet (lihat, leivät, kasvikset, leivänpäälliset yms.) ovat kotimaisia. Kesän lähestyessä ruokien kotimaisuusaste vaan kasvaa, kun saatavilla on uusia perunoita, marjoja, kasviksia,sieniä ja muita herkkuja.

Koska tähän kampanjaan on  j o k a i s e n  superhelppo osallistua - haastan kaikki lukijani mukaan talkoisiin - klikkaa itsesi tänneallekirjoita lupaus ja haasta ystäväsi mukaan! Kymppi kuussa on todella vähän, mutta riittävästi luomaan tuhansia uusia työpaikkoja.



Panostetaanko Teillä suomalaisiin tuotteisiin? Jos, niin missä ostoksissa erityisesti?
Lisätietoja Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjasta löydät kampanjan Facebook-sivulla.




Pakkailupulmia - alle kaksi viikkoa reissuun!

Älkää käsittäkö väärin, en stressaa (juurikaan) tulevaa reissuamme :) Haluan vaan valmistautua hyvin, mitä tulee lentoihin ja tietenkin paikan päällä reissaamiseen, jotta se tuntuisi eniten lomalta, eikä säätämiseltä. Mikään katastrofi ei tietenkään ole, jos jotain oleellista jää kotiin, sillä kaikkea saa myös Italiasta, mutta pyrimme ottamaan suurimman osan kotoa mukaan.

Ponte Vecchio, Firenze

Duomo, Firenze

Hankintoja ennen matkaa on ihan muutama. Eräs lukija vinkkasi minulle kätevästä Sack´n Seat -matkasyöttötuolista, jota haluan käydä kokeilemassa lastentarvikeliikkeessä ennen sen hankkimista. Tarvitsemme siis syöttötuolinkorvikkeen majoitukseemme Toscanassa. Matkasänky sentään paikan päällä on. Itseasiassa emäntä tuumasi eilen Miehen kanssa soitellessaan, että hän selvittää vielä syöttötuoliasiaa.


South Manhattan, New York

Matkanaposteltavia, kosteusliinoja, vaippoja pieni varasto, hedelmävälipaloja ja kertsiruokalappuja  pitää noutaa kaupasta ennen reissua. Neiti tarvitsisi jalkaansa jotkut popot, tyyliin tennarit/ballerinat, joita siis vain pidetään jalassa, niillä ei kävellä tai muuta. Tyylikkään lierihatun bongasin viime viikolla H&M:ltä. Uuden juomamukin hankin myös mukaan reissuun.
Tian Tan Buddha, Hongkong

Pohdinnassa on otammeko sauvasekottimen matkaan :D Repesin totaalisesti, kun Mies tätä ehdotti. Tilanne Neidin ruokien osalta on se, että en halua meidän joutuvan tilanteeseen, jossa hän ei kelpuuta Italiassa myytäviä valmisruokia (näin saattaisi hyvinkin käydä E:n tuntien). Työläältä tuntuisi raahata kassikaupalla purkkiruokia Suomesta, siksi aikeissa ottaa vain muutamia tetroissa ja pusseissa myytäviä välipalasoseita mukaan. Tästä päädymme siihen, että luultavasti tehtailemme italialaisia makuja Neidille omassa pikku keittiössämme loman alkupäivinä. 

"Paris", Las Vegas


Lentokentälle ja koneeseen mukaan:
Kantoreppu (Stokke MyCarrier)
Turvakaukalo
Hoitolaukku, jossa Neidin matkasyömiset, vaipat, vaihtovaatteet, viihdykkeet, viltti, särkylääkettä yms.
Reppu, jossa omat käsimatkatavarat
Kuulosuojaimet?
Mitä muuta?

Fountains of Bellagio, Las Vegas

Turvaistuimen kohtalo selviää sitten vasta juuri ennen lentoa, että saammeko sen mukaan koneeseen vai laitetaanko se koneen ruumaan portilla. Riippuu täysin koneen paikkatilanteesta. Meillä ei ole omaa paikkaa Neidille, joten todennäköisesti hän matkustaa sylissämme (ainakin nousut ja laskut). Mihinhän kummaan saamme hänet - edes lyhyille - unille, jos emme saa turvakaukaloa mukaan koneeseen?


Grauman´s Chinese Theater, Hollywood, Los Angeles

Lento lähtee aamulla klo 8, joten Neiti saattaisi hyvinkin olla alkumatkasta unien tarpeessa. Kantolaitteista päädyimme ottamaan matkaan Stokken MyCarrier Coolin sen monipuolisuuden vuoksi - Neitiä voi kantaa kolmella tavalla ja kantoreppua on miellyttävä käyttää.

Bugaboot pakkaamme niille tarkitettuun matkalaukkuun, jonka kipaisen tällä viikolla ystäviltä lainaan. Lainaan samalla vaunuihin sopivan aurinkovarjon ja seat linerin, sillä makuupussia tuskin Italiassa tarvitsemme. Appiukko on tällä hetkellä Toscanassa ja siellä on päiväaikaan ollut +20c ja iltaisin viileää. Pakkaamme mukaan siis niin hellevermettä kuin kylmemmän ja sadekelin varustetta.


Kun listailimme mukaan otettavien tavaroiden määrää ja kokoa (kaksi isoa matkalaukkua, Bugiksien matkalaukku, turvaistuin ja käsimatkatavarat ja NEITI), niin haasteeksi osoittautuu se, mahtuuko kaikki autoomme?! Sitä pääsemme onneksi pian testaamaan, mutta näky tulee olemaan aikamoinen kun noine kamppeinemme saavumme lentokentälle. En kestä, naurattaa ja hirvittää jo nyt :D

Kivaa päivää, SS

Matkasänkykin meni vaihtoon ihan viime metreillä, siitä lisää piakkoin.


Instaweek #19

LOMA alkoi. Nimittäin Miehen isyysloma. Tänään on muun muassa pohdittu, että oikaisisiko jäsenensä sohvalle vai sänkyyn, mistä tilattaisiin ruokaa ja miten saisimme Neidin sisälle päiväunille? No viimeinen on ainakin ratkaistu, nimittäin nukkuvat nyt vierekkäin meidän sängyssä isä ja tytär <3

Minä hoitelen asioita ja päivitän blogia :) Matkasängyn hankkiminen on agendalla tällä viikolla, aika viime tingassa, kun sitä tarvitaan viikonloppuna sukulaisreissulla Savossa. Olen nyt soitellut liikkeitä läpi ja viimein onnisti eli sänky odottaa noutoa Vantaalla.

Kurjaa tässä on se, että Neidillä vuotaa nenä ja hän pärskii minkä ehtii. Miehellä ja minulla on kurkut kipeinä ja voimat kadoksissa. Juuri sain selätettyä edellisen kevätflunssan/allergian, niin nyt jo tuntuu seuraava olevan tuloillaan. Peukut pystyyn, ettei ainakaan pahenisi, sillä lento Italiaan häämöttää alle kahden viikon päässä. Kolea keli ei ainakaan paranna flunnssaoireita :/


1. Selkä kaarella, jalat ja kädet vispaten on kaikkein paras kiljua ja jumpata. 
Neidin suosikkipuuhaa katsella ihmisiä nurin päin :)
2. Muskarin kevätjuhlassa sanottiin heipat muskarikavereille ja -ohjaajalle. Syksyllä jatketaan muskaria uusien kavereiden kanssa, kun suurin osa kevään muskarikavereista aloittaa päiväkodin syksyllä.
3. Banaania poskeen. Neiti saa sätkyn, jos joku täsäs perheessä yrittääkään syödä banaania niin, ettei hän saa siitä osuuttaan.


1. Treffiyritys Miehen kanssa, kunnes Neidillä oli tullut tädin seurassa kova vierastus ja ikävä äitiä. Ehdimme syödä rauhassa ja olla hetken kaksin, kunnes kiiruhdimme kotiin. Toinen pieni on niin äidin perään tällä hetkellä.
2. Neiti E katsoo päivittäin silmiä räpäyttämättä säätiedotukset. Hän tunnistaa sään tunnarin ja saman tien pää kääntyy kohti teeveetä, näin on ollut ihan pikkuvauvasta asti.
3.& 4. Naapureiden kanssa reissattiin perjantaina Iso Omenaan lounaalle ja shoppailemaan. Neiti oli bestiksensä kanssa sävy sävyyn raidoissa ;) Äidit nautti samassa rytäkässä kelpo lounaan, jonka kruunasi tuore voisilmäpulla. Vie kyllä mehut aina ihan täysin nämä reissut.
5. Look on ollut monta päivää sama - pipoa, fleeceä ja kuoritakkia. Jalkaan kumisaapasta tai tennaria. Kylmää ja sateista - joka päivä.
6. Lähikauppamme muisti äitejä ruusuilla.
7. Miehelle 10+ äitienpäivän järjestelyistä. WAU!
8. Paljon sylittelyä, leikkiä ja tohotusta sisältyi eiliseen päivään. Ulkona kävimme vain lyhyiden vaunulenkkien ajan.
9. Näin meitsi osaa, kato äiti!


Mukavaa viikkoa, SS



Crocs-arvonnan voittaja & alekoodi verkkokauppaan!


MILJOONASTI ONNEA JONNA, JONNULI!!! 
Talsimme tänä kesänä samanlaisilla popoilla ;)
Saat meiliä tuota pikaa!


Koska ilman palkintoa jäi niin moni arvontaan osallistunut, on minulla kiva bonus tarjolla kaikille lukijoilleni, nimittäin:

Huomisesta alkaen saat koodilla SS20 Crocs-verkkokaupassa tehdyistä ostoksista -20%.
Alennuskoodi on voimassa 12.-14.5.2014.

Kuvassa perheen tyttöjen kesän menopelit


Jos olet epävarma kengän koosta tai mallin istuvuudesta, suosittelen suuuntaamaan lähimpään Crocs Storeen ja hyödyntää asiantunteva palvelu. Asioin itse aina Espoon Iso Omenan myymälässä, joka on meille lähin, ja palvelu on joka kerta loistavaa. Myyjät neuvovat mistä mallista kannattaa ottaa se napakampi koko ja mistä taas väljempi. Myymälöiden sijainnit näet täältä

Nyt kipin kapin kenkäostoksille, klik*.

Nautinnollista äitienpäivän jatkoa, SS


Parhainta äitienpäivää

Neiti aloitti aamun mitä parhaimmalla äitienpäivälahjalla, venyttämällä aamu-unia aina 7:30 asti. Äiti kiittää. Mies oli karannut viimeiseen työvuoroon ennen isyysvapaaan alkua kukonlaulun aikaan (klo 5:15), mutta jättänyt keittiöön ihania yllätyksiä. Pöydällä odotti itse tehty kortti, kukkia, kuohuvaa ja mansikoita, valmiiksi keittimeen ladatut kaffet ja lautasellinen herkkuaamupaloja. Onnen kyyneleet.

Olen niin kiitollinen tuosta pienestä ihmeestä ja meidän kolmihenkisestä perheestä. Ei ole suurempaa onnea kuin oma lapsi <3



Haluan toivottaa kaikille äiti-lukijoilleni mitä parhainta, ihaninta, lämpimintä ja rakkainta äitienpäivää <3 Nauttikaa saamastanne huomiosta ja ottakaa ilo irti pienten sormien itse tekemistä korteista ja aarteista. Antakaa sydämen iloita ja hymyn nousta korviin tänään kun vietätte aikaa rakkaimpien parissa. Niin meillä tehdään tänään - juhlitaan ensimmäistä äitienpäivää ja Miehen alkavaa isyysvapaata. 



Joku äiti saa vielä tänään extraäitienpäivälahjan, kun julkaisen hieman myöhemmin Crocs-kisan voittajan. Stay tuned..

Parhainta ätienpäivän jatkoa upeat naiset, SS


Lapsettomien lauantai 10.5.

Tänään, vanhempainvapaani viimeisenä päivänä, vietetään Lapsettomien lauantaita. Mikä sen osuvampi ajankohta kuin äitienpäivää edeltävä päivä, sillä äitienpäivä on yksi kipeimmistä päivistä monelle lasta toivovalle. Omat ajatukset ovat yhtä sekamelskaa - olen tänään ihanan rakkaan pienen tyttären äiti ja samalla tämä viikonloppu nostaa vanhat lapsettomuusmuistot voimakkaasti mieleen. Ei seitsemän vuoden tapahtumat noin vain pyyhkiydy pois. Tänään ajatuksissani ovat kaikki ne ystävät ja tutut ja tuntemattomat, joilla lapsi on vielä toiveissa, eikä sylissä. Toivoa on. Aina.





"Mitä on lapsettomuus? Tila, tunne, sairaus, vamma, vääryys, onnettomuus, onni, sattuma, valinta, suru. Jotain noista. Lapsettomuus on halu ja se on pettymys. Joillekin siitä tulee kalvo, jonka läpi kaikki suodattuu ja joka taittaa ympäristön ja kokemukset. Ihmiset näyttävät erilaisilta, kuulostavat erilaisilta, provosoivat ja satuttavat tarkoituksella. Lapsettomuus eristää. Lapsettomuus lähentää. Tuleeko läheisistä ja ympäröivästä elämästä vastustaja vai tuki?"

Lauantain päätapahtumaa Helsingin alueella vietetään Kulttuurikeskus Stoassa, jossa Haalea Viiva -monologi saa ensi-illan. Samassa tilaisuudessa Dextra-lapsettomuusklinikan lääkäri Eero Varila kertoo lapsettomuushoitojen uusimmista tuulista. Simpukka-yhdistyksen sivuilta saat tarkemmat tiedot päivän ohjelmasta. Koko päivän idea on tuoda tahatonta lapsettomuutta näkyväksi yhteiskunnassa. Jokaisella a on tuttu tai tutun tuttu, joka on kärsinyt tai kärsii lapsettomuudesta. Niin yleistä se on.

Tämä Tommy Tabermannin runo kuvaa täydellisesti mitä toivominen on. Loputonta toivomista, sitä on lapsettomuushoidoissa käyminen ja lapsen yrittäminen. 

Kuin kaksi koditonta lasta 
ne kulkevat käsi kädessä, 
Toivo ja Pelko 
Yhdessä tulevat, 
yhdessä lähtevät 
Siinä välissä 
puristavat lujaa 
toistensa kättä 
Joka avaa ovensa Toivolle, 
päästää myös Pelon sisälle, 
joka ottaa syliinsä Pelon 
saa omakseen myös Toivon 
Kuin kaksi koditonta lasta 
ne kulkevat käsi kädessä 
emmekä muuta voi tehdä 
kuin seurata samaa polkua 


Vanhemmuus on etuoikeus, toivon että tämän muistaisivat ihan kaikki. Jos lähipiirissäsi on lasta toivovia lapsettomia, niin eikö tämä päivä olisi mitä parhain heidän muistamiseen - joko ajatuksissa tai teoissa?

Mukavaa päivää, SS


Sormiruokaa & ruokailuhetkien ilo

Meidän sormiruokailutaival on aika alkutekijöissään, jos maissinaksuja ei lasketa. Naksuja Neiti on natustanut 6kk iästä alkaen. Sormiruokailtavaa on tarjottu E:lle aina toisinaan, mutta harvemmin hän on ollut siitä mitenkään kiinnostunut. Näen päivittäin kuvia, joissa samanikäiset mussuttaa lautaselta jopa puurot suuhunsa ITSE, omin sormin. Kaukana jossain se päivä, kun Neiti syö puoli desiä ruokaa sormiruokaillen. Nyt kun meillä tuli 8kk täyteen olen kuitenkin alkanut päivittäin tarjota neidille sormisyötävää.



Avokadoa, kurkkua, banaania ja mandariinin palasia on kokeiltu. Samoin keitettyä porkkanaa, kesäkurpistaa ja pastaa. Kokeiltu monta kertaa. Laihoin tuloksin. Ihan parin viime päivän ajan hän ei ole ollut enää niin ennakkoluuloinen, mitä tulee palasiin ja limaisiin kädessä pidettäviin :)

Kurkkua on mennyt muutamia kertoja mahaan asti, samoin banaania menee päivittäin noin 1/4 verran ja mandariiniä on mennyt hyvänä päivänä pala tai kaksi. Suhteutettuna hedelmäsoseeseen, jota menee purkillinen heittämällä, tämä on tietenkin todella vähän. Mutta olen yleensä tarjonnut hedelmäsosetta vielä sormiruokailun jälkeen, jolloin välipalahetki täyttää vatsaa muiden ruokailujen tapaan.

Välipala-ajan olen kokenut parhaimmaksi ajankohdaksi treenailla sormiruokailua, sillä silloin E jaksaa hetken keskittyä ruokailuun. Lounaalla ja päivällisellä on usein aika kiire saada ruoka kurkusta alas (kiljuva nälkä), joten silloin ei olla yritettykään sormiruokailla. Yleensä imetän ennen välipalaa, joten senkin puolesta jaksaminen ja kiinnostus itse syömiseen kestää hetken pidempään kuin typötyhjällä vatsalla. Neiti jaksaa keskittyä itse syömiseen kerrallaan noin 5 - 15 minuuttia.



Kai se on vaan niin yksilöllistä, milloin ja miten paljon lapsi kiinnostuu ruokailusta. Kuitenkaan en välty pohtimasta, josko meidän pitäisi tehdä jotain toisin, tarjota sormisyötävää useammin vai mennä näin kuin tähänkin asti - Neidin herkkyyttä ja kiinnostusta seuraten.

Neitihän syö todella hyvällä ruokahalulla silloin kun ruoka on oikeanlaista. Hän aukoo suutaan ja sinne saa lappaa ison purkillisen verran ruokaa ripeässä tahdissa nälän yllättäessä. Siksikin tuntuu ihan hirveältä toisinaan yrittää tarjota kokkareisempaa ruokaa, sekoilla puurojen kanssa ja antaa sormiruokaa, kun välillä homma menee itkuksi. Hänellä iskee paniikki mm. jos nappaa banaanista liian ison palan kerrallaan - alkaa raivokas huutaminen. Toisaalta E on todella tarkka siitä, mitä hän nielee eli sitä vaaraa ei ole (tai se on lähes olematon), että hän nielaisisi yhtään isompaa kokkaretta. Tietenkin vahinkoja voi sattua.

Haluaisinkin kuulla, miten teillä on sormiruokataival alkanut? Onko kenenkään vauva ollut ns. myöhäisherännäinen ja kiinnostunut itse syömisestä vasta lähempänä vuoden ikää? Tämä ei siis todellakaan ole meillä mikään kriisin aihe, mutta pohdinpa tässä vaan, että voisimmeko tehdä jotain toisin eli hyvät vinkit on aina tervetulleita :)


Lukuisissa kuvissa vilahtanut Stokken Table Top -tarjotin on ollut mitä parhain pöydän suoja ja viihdyke ruokailuhetkissä. Tietenkään kokemusta toisista ei ole. Saimme tarjottimen Stokke-yhteistyön merkeissä ja olemme olleet siihen tyytyväisiä. Neiti E ei vielä kuvien päälle ymmärrä tai ei ole osoittanut kiinnostusta niihin, mutta hän jyystää ikeniään vimmatusti tarjottimen reunaan. Etenkin puurohetkillä.

Minä olen taas viehättynyt siihen, että se on näppärä puhdistaa ja siihen saa sormisyötävät hyvin käden ulottuville. Saapi mähmiä kaikessa rauhassa ja pöydän pinta säästyy jynssäämiseltä. Toki näiden ruokailuhetkien jälkeen yleensä siistimistä vaatii koko tuoli, neiti ja lattia :) 

***

Huomenna on viimeinen päivä osallistua Crocsien arvontaan!

Viikonloppu ja äitienäivä on jo ovella :) SS