Hankintojen hitit - Vauvan (äidin) tarvikkeiden käytetyimmät

Hyvin nopeasti synnytyssairaalasta kotiuduttuamme kirjoitin pikaisesti muutamista ihan ehdottomista raskausaikana tehdyistä hankinnoista äidille ja vauvalle. Ne osoittautuivat ensimetreillä elintärkeiksi. Noista tunnelmista on kulunut pian puoli vuotta ja nyt on aika laatia kattavampi yhteenveto suosikeista ja inhokeista. No ehkei inhokeista, vaan niistä hankinnoista jotka me koimme tarpeettomiksi tai olimme liian laiskoja / osaamattomia käyttämään niitä. Ensin ne suosikit. 
Luvassa kilometripostaus..
***

Must have -hankinnat eli ne kaikkein eniten käytössä olleet ja arkea helpottaneet jutut ovat:

Bugaboo Buffalo -yhdistelmävaunut, Maxi-Cosi Pebble -turvaistuin, Familyfix-alusta ja adapterit. Tämä kombo on ollut tavalla tai toisella käytössä lähes päivittäin. Vaunuja en voi hehkuttaa liikaa (ratasosaan siirtymisen jälkeen luultavasti luvassa lisää hehkutusta ;)). Ne ovat olleet juuri niin toimivat ja kätevät mitä toivoinkin. Turvaistuinta on alkuhaasteiden jälkeen ollut näppärä liikutella (vaikka koen sen raivostuttavaksi) ja sen näppärä kiinnitys isofix-alustaan autossa ansaitseee kiitoksen. Adaptereilla beben on saanut näppärästi mukaan lyhyemmille reissuille pelkkään vaunurunkoon kiinnittäen. Loistava kombo kaikkiaan, mutta saisivat olla hieman kevyempiä, niin ei pääsisi niin montaa ärräpäätä näitä roudatessa..



Hoitopiste ja hoitoalusta. Yläkerran kylpyhuoneeseen pystyttämämme hoitopiste on ollut käytössä ihan jokaisen kotona vaihdetun vaipan yhteydessä! Peppupesut käy kätevästi ja kaikki tarpeellinen on käden ulottuvilla. Ikean hoitoalusta on ajanut asiansa mainiosti. Muutama kori vaipoille ja hoitotarvikkeille, peppupyyhkeitä ja vanulappuja - siinäpä ne hoitopisteellä tarvituimmat tavarat.

Stokke Tripp Trapp & Stokke Newborn Set. Vauvasetti on käymässä pieneksi eli meidän on aika siirtyä käyttämään Baby Settiä, mutta nyt kun ajattelen kulunutta syksyä, niin vauvaistuin on ollut käytössä alusta alkaen lähes päivittäin. Eli hankkisin tämän kombon ehdottomasti uudelleenkin. Plussaa Tripp Trapp -tuoli saa pitkästä käyttöiästään eli se todella maksaa itsensä takaisin. 

Pinnasänky. Pinnasänky meillä koottiin E:n ollessa 3kk. Tähän asti hän nukkui pääsääntöisesti perhepedissä kanssamme, kun se hiivatin korikehto jäi käyttämättä. Pinnasänky on ollut kuluneet 2,5kk käytössä joka yö. Aluksi vain osan yöstä, nyt reilun kuukauden ajan paria poikkeusta lukuunottamatta täydet yöt. Ja yöynet jatkuvat pinniksessä vielä pitkään.

Hoitopiste yläkerran kylpyhuoneessa.


Itkuhälytin. Saimme Pihilips Avent -itkuhälyttimen Vauva-lehden tilaajalahjana. Itkuhälytintä käytetään päiväunilla ulkona, päiväunilla sisällä ja usein iltaisin, kun E menee nukkumaan ennen meitä. Asumme kahdessa kerroksessa eli yläkerran äänet eivät kuulu alakertaan kuin täydessä hiljaisuudessa. E:tä on nukutettu alusta alkaen paljon pihalla, jolloin itkuhälytin on vaunuissa. Näin sisällä voi puuhailla kaikessa rauhassa, eikä tarvitse olla koko ajan ikkunassa vahtimassa.

Imetysliivit ja imetystopit. Olen ollut todella tyytyväinen Bravado Silk Seamless- ja yhteistyön kautta saamiini Carriwell Seamless GelWire -imetysliiveihin. Käytän imetysliivejä edelleen yötä päivää. Neljät kappaleet ovat riittäneet hyvin - näin jotkut on pesussa, jotkut kaapissa ja jotkut päällä. Helpottaneet imetystouhua merkittävästi. Imetystopit hankin Lindexiltä, mustan ja valkoisen, ja niitäkin käytän monena päivänä viikossa. Oikeastaan aina kun olen liikkeellä, sillä imetys käy niin paljon kätevämmin pitämällä toppia päällipaidan alla.

Rintapumppu ja imetystyyny. Ystävältä lainattu Ainu Meleda -sähkökäyttöinen rintapumppu on edelleen viikottain käytössä. Äiti on saanut juosta kampaajalla, kasvohoidossa, hieronnassa, jumpassa, elokuvissa - kiitos tämän laitteen. Imetystyynyillä vuorattu sohvannurkkaus on ollut pesäni pian puoli vuotta ja kahden imetystyynyn ansiosta niska-hartia-seutuni on ollut vähemmän jumissa kuin ilman niitä. Etenkin pikkuvauva-aikana imetystyyny oli ihan ehdoton, nyt imetän usein ilmankin. Sängyssä meillä ei imetetä enää kuin öisin ja se käy kätevästi kyljelleen.
 
Liivinsuojat. Joka päivä käytössä. Käytän sekä kertakäyttöisiä että kestoliivinsuojia. Näitä vaihdeltiin jossain vaiheessa muutaman tunnin välein kun maitoa oikein suihkusi. Nykyisin riittää yhdet per päivä.

Newborn myyty eteenpäin, siirrymme Baby Settiin ensi viikolla.


Puolipotkuhousut/sukkahousut & kietaisubodyt. Näistä tuli suosikkokombomme tytön vaatteissa. Aina kokoon 56cm asti olemme tykänneet kietaisuvaatteista ja puolipotkareista / alaosista. Nyt koossa 62cm kaikki alkaa olla pään yli vedettäviä ja nyt niitä jaksaa pukea E:lle ja hän kestää sen hieman aiempaa paremmin.

Tuttipullot ja tutit. Tilasin Philips Avent Starter Setin Amazonista ja se on vastannut tarpeisiimme hyvin. Settiin sisältyi neljä pulloa, ensitutti ja tuttiharja. Lisäksi meillä on yksi MaM-koliikkituttipullo. Viidellä tuttipullolla olemme pärjänneet ne kerrat, kun isä on E:lle pumpattua maitoa syötellyt. Tuteista suosikeiksi ja käytetyimmiksi nousivat Ainu MAM -tutit, jotka hankin E:lle ristiäisten aikaan. Sen jälkeen emme ole muita enää käyttäneet. Nykyisin tuttia käytetään lähinnä päiväunien yhteydessä, muulloin se enää harvemmin kelpaa. Öisin tuskin ollenkaan.

Lämpöpussi. Aluksi pidin vaunukopassa äitiyspakkauksen makuupussia, mutta hyvin pian ilmojen kylmettyä kävi selväksi, että haluan vaunuihin myös lämpimämmän pussin. Päädyimme pienen vertailun jälkeen Bugaboon omaan lämpöpussiin, niin istuupa sitten täydellisesti istuinosaankin. Vaunukoppaankin sain sen taiteltua ihan kivasti. Lämpöpussi tuntuu todella lämpimältä ja E on köllinyt nyt pakkasilla äitiyspakkauksen toppapuvussa lämpöpussin sisällä - pärjännyt -18c:ssä.

Leikkimatto. Hankimme leikkimaton E:n ollessa noin kuukauden ikäinen. Raskausaikana kuolaamani Skip Hop Treetop -leikkimatto kotiutettiin lastentarvikeliikeestä ja se on ollut ihana. Pöllöjä ja lintuja on ihmetelty siitä lähtien aina tähän päivään saakka. E on köllinyt matolla päivittäin. Nythän siinä ei enää pelkästään köllitä, vaan jumpataan, liikutaan ja hyöritään.

kuva

Hoitolaukku. Conversen Tasche -olkalaukku valkoisena on palvellut meitä pian puoli vuotta. Laukku painaa syntisesti, sillä se on niin täyteen tuupattu yhtä ja toista tarviketta. Laukku saa plussaa monista taskuistaan ulko- ja sisäpuolella, mutta miinusta tulee hieman siitä, että monin paikoin siinä alkaa jo nyt näkyä kulumisen ja likaantumisen (kuka pakotti ottamaan valkoisen) merkkejä. Paremmalla huollolla laukku pysyisi parempana. Mutta oli hoitolaukku mikä tahansa, niin koen sen erittäin hyödylliseksi. Nyt haaveilenkin Converse-laukun korvaajaksi Babymelin Satchel -laukusta navyna tai Fjällrävenin Kånken -repusta. (Toimii loistavasti!)

Vaunuverho. Meillä on Kurtisin ja Dookyn vaunuverhot. Toinen on vaunuissa ja toinen turvakaukalossa. Niitä käytetään päivittäin. E tietää, että on uniaika kun vedän verhon kiinni - oltiin liikkeellä sitten autolla tai vaunuilla ;)

Olisikohan siinä pääpiirteittän suosikkimme. Seuraavaksi tulossa postaus hudeista eli käyttämättä tai vähälle käytölle jääneistä hankinnoista. Pysykää kuulolla :)

Rentouttavaa viikonloppua toivotellen, SS

Maitoallergiaa testaamassa & vinkkejä soseisiin

Neiti E:ltä otettiin lehmänmaitoallergiaa testaava verikoe eilen Pikkujätissä. Sydämestä taas otti, kun pienen pienestä sormenpäästä otettiin verta kaksi pientä putkiloa. Lopulta näytteenotto sujui hyvin ja E kesti sen hienosti. Maanantaina saamme verikokeen tulokset.

Uskon, että maitoherkkyys on menneisyyttä ja E sietää - ainakin osittain - lehmänmaitoa imetyksen kautta saatuna. Maitoaltistusta on tehty noin viikon verran eli olen käyttänyt laktoosittomia maitotuotteita päivittäin. Määrät ovat edelleen pieniä, tyyliin: kahvin sekaan maitoa, pari siivua juustoa per päivä tai vähän raejuustoa. Osa käyttämistäni "maitotuotteista" on edelleen korvattu soija- tai kauratuotteilla.

Kuitenkin nyt on näyttänyt siltä, että maitoherkkyyttä ei enää ole! Kipuitkut eivät tehneet paluuta arkeemme altistamisen myötä. Menimme allergiakokeeseen saadaksemme asiaan varmuuden, sillä yölliset levottomuudet tulivat taas kuvioon viime viikon loppupuolella. Niiden syyksi epäilimme heti lihan lisäämistä ruokavalioon ja viikko sitten saatua rota-rokotetta, emmekä maitoherkkyyttä. Neidin vatsa on taas toiminut sukkelammin kuin yleensä, kuten aina rotan jälkeen. Näin luultavasti olikin, sillä kaksi edellistä yötä on taas ollut rauhallisempaa.

Samalla lääkärikäynnillä saimme reseptin Nutrilon Omneo -korvikkeeseen just in case -tilanteita varten. Omnea on lehmänmaitopohjainen korvikejauhe, mutta maitoproteiini on pilkottu eritavoin kuin tavallisessa korvikkeessa ja se on tästä syystä hyvin suosittu mm. koliikkivauvojen keskuudessa.

***

Tällä viikolla kasvissoseet ovat todenteolla alkaneet maistua E:lle. Aika julistaa maistelukausi päättyneeksi. Makumix on tällä viikolla ollut kesäkurpitsaa, bataattia tai porkkanaa ja kanaa - uppoaa kuin häkä. Ihanaa. Hedelmäsoseita menisi niin paljon kuin viitsii antaa ja puurot on herkkua. Tosin kumma juttu kävi, kun lisäsimme mustikkasosetta puuroon niin ei uponnut. Ei toisellakaan kertaa, eikä kolmannella. Mutta kun tarjosin tänään tätä samaa itse tehtyä mustikkasosetta niin hyvin upposi.

Kun metsästin reseptejä marjasoseiden tekoon ja kanan kypsäksi keittämiseen (never done), tein mahtavan blogilöydön, joka on ihan pakko jakaa täälläkin: Maxin Deli -blogi. Blogi on sittemmin hiljentynyt, mutta perheen äiti jakaa edelleen ruokavinkkejä Misin Deli -blogissa ja samainen Heidi kilpailee tämän kauden MasterChefissä. Blogipostaukset marras-joulukuulta 2011 on yhtä makujen juhlaa vauvoille. Makuina muun muassa:

Lohta mustajuurisoseessa
Kanaa, rakuunaa ja kellertäviä kasviksia
Fantastinen fenkoli
Il mio primo -risottto
Baby Guacamole, mangolassi, maa-artisokka 

yms yms. NAM!

Olen kärsinyt mielikuvituksen puutteesta E:n ruokia suunnitellessani. No ei niitä hirveästi ole vielä suunniteltu, maisteltu vain. Haluaisin kuitenkin jatkossa, nyt kun soseet maistuvat eikä tarvitse olla niin varovainen, tarjota hänelle monipuolisia ja rikkaita makukokemuksia, enkä pelkkää peruna-porkkanaa. Esimerkiksi fenkolia ei olisi tullut mieleen käyttää luultavasti milloinkaan E:n ruoissa.



Toinen vinkki vauvan ruokiin on varmaan monelle tuttu Vauvan ja taaperon keittokirja. Kirjassa on reseptien lisäksi perustietouttta ruosta, kiinteiden aloittamisesta, ruoka-aineiden ravinnepitoisuuksista, allergioista, ruokien säilyttämisestä jne. Kirja ei myöskään rajoitu pelkästään vauva-aikaan, vaan reseptejä on tarjolla aina kolmevuotiaisiin nassikoihin asti ja vinkkejä mm. perheen yhteisiin ruokailuhetkiin.

Kirjan parasta antia meille on ollut perussoseiden reseptit, mitkä esim keitellään kuorineen ja mitä ei. Tulevaisuudessa kokeilemme ainakin smoothieta, kurpitsarisottoa, vihreää kevätrisottoa, papu-sienimuhennosta, papu-kvinoamuhennosta ja tofu-riisi-avokado -mixiä.

Pyrkimys olisi valmistaa E:n ruoat aina sen mukaan mitä me kulloinkin syömme tai meidän ruoat E:n ruokiin tulevien raaka-aineiden mukaan. Näyttäisi siis siltä, että myös vanhemmat pääsevät makumatkalle kevään mittaan :)

Jaa vinkkisi vauvan sose- ja sormiruokailuun, mistä ammennat ideoita ruokiin?

Mukavaa keskiviikkoiltaa, SS




Hiuskriisi! - Leijonanharjasta hiirulaishiuksiin

Normaalisti paljon hiuksia tuottava kuontaloni on ajautunut hiuskriisiin - hiuksia on lähtenyt marras-joulukuulta lähtien tukottain päivittäin. Siis satoja hiuksia päivässä. Kotimme jokainen nurkka ja huone on saanut hiuspeitteen, joka on ällöttävä. Hiuksiani löytyi yksi päivä E:n vaipan sisältä ja kaulapoimuista. Ei niin kiva juttu.

Moni luulee virheellisesti, että imetys aiheuttaa hiustenlähdön, mutta yleensä hiustenlähtö raskauden jälkeen johtuu hormoonimuutoksista - estrogeenitaso laskee lähes vaihdevuosien tasolle. Raskausaikana estrogeeni on korkealla ja tällöin hiukset ovat vahvat ja elinvoimaiset, kynnet eivät lohkeile ja iho pysyy hyvänä. Näin minullakin. Nyt kun raskaushormonit ovat kehosta kaikonneet näkyy se niin ihossa, hiuksissa kuin kynsissä. Naamasta puskee näppyjä ja hiusraja on karkaamassa päälaelle.

Ylemmissä kuvissa hiukset ovat vielä runsaat ja paljaita kohtia ei juuri ole. Alemmat kuvat taas on otettu viimeisimpinä - toinen tänään - ja molemmissa on nähtävissä hiusrajan karkaaminen. Etenkin jakauskohta alkaa olla paljas kauttaaltaan, että taidan ainakin sukia jakauksen toiseen kohtaan hetkeksi. Muilla samanlaisia kokemuksia?

Muutama kuva raskausajalta ja E:n synnyttyä


Nyt, E:n ollessa 5kk


Kaikki vinkit otetaan ilolla vastaan, mikä neuvoksi ja milloin hiustenlähdön pitäisi tasaantua normaalille, raskautta edeltävälle tasolle? Prioriniä kehiinkö?

Toivottavasti tästä ei tule Bad Hair Yearia, SS

Tupperwarea, hiihtokauden avaus & Bumbo-vauvaistuin

Perjantai-iltana pistäydyin ystäväni luona tyttöjen illassa. Hän oli loihtinut mielettömän herkubuffetin - oli alkuruokaa, pääruokaa, salaattia ja jälkkäribuffassa juustokakkua, mustaherukka-suklaakakkua, banaani-suklaamuffineja ja sticky buns. Iltaan sisältyi myös Tupperware-esittely, josta en etukäteen ollut mitenkään erityisen innoissani. Miten mamman kävi ensimmäisillä Tupperware-kutsuillaan? Mukaan ei tarttunut mitään! Ergonomisia lasten aterimia jäin miettimään, sillä niillä lapsi oppii helposti oikean syömisotteen. Mutta muuten en kokenut juuri mitään tuotteita tarpeellisiksi. Yllätyin verrattain kovista hinnoista, joita toki laatu kompensoi.

Omat leipomukseni tällä viikolla - korvapuusteja soijamaitoon & marjapiirakkaa.


Ilta sujui mainiosti myös kotona. Syötin E:n ennen lähtöä, joten Mies selvisi kolmen tunnin rupeamasta iltapuurolla ja yhdellä maitosatsilla (80ml). Sitten olikin jo E:n uniaika. Oikein kiva ja rentouttava ilta, vaikka väsymys painoi.

Näiden hankkiminen oli jo lähellä, mutta ei.. kuva

Lauantaina pääsin viimein aloittaman hiihtokauden, kun suuntasin ystäväni kanssa meren jäälle sivakoimaan. Aurinko ei paistanut, mutta keli oli loistava - -5c. Tekipä niin hyvää sivakoida hissuksiin vitosen lenkki ja juoruta ystävän kanssa. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla ja aikaa meni vain tunti. Hiihtäjien lisäksi jäätä kansoitti pilkkijät ja retkiluistelijat. Hiihto on kyllä mitä parhain ulkoilumuoto talvisin. Tuntui muuten aikas paljon nivusissa ja alaselässä.





Saimme perjantaina ystäviltä lainaan Bumbon. Voi että se on mainio! E istuu siinä kuin omassa nojatuolissa konsanaan. Hän alkaa heti kurotella omia varpaita ja lelujaan lattialta. Saimme Bumboon myös pöytätason, pitää kokeilla senkin kanssa. Bumbo on loistava apuväline suihkuhommissa ja siksi moni käyttää tätä uimahallissa. Pöydän kanssa tuolia voi hyödyntää mm. sormiruokailun aloittamisessa.


 


Lisätietoa Bumbosta:
Bumbo vauvanistuin on suunniteltu silmälläpitäen vauvan fysiologiaa. Istuimen ainutlaatuisen muotoilun ansiosta lapsi voi istua siinä heti, kun pystyy itse pitämään päänsä pystyssä (noin 3-4 kk:n ikäisenä). Istuinta voidaan käyttää noin 14 kuukauden ikään tai 10 kg:n painoon saakka (riippuen lapsesi fyysisestä kehityksestä). Bumbo vauvanistuin on suunniteltu niin, että vauvan oma vartalo ja paino hellävaraisesti pitävät lapsen paikallaan istuvassa asennossa. 
Lähde: OzBaby

Onko muilla kokemuksia Bumbosta?

Rentoa sunnuntain jatkoa, SS

Neiti E 5kk & neuvola

Meidän pieni vauva täytti JO viisi kuukautta viikonloppuna. Aika rientää. Nykyinen arki, joka on rauhallista ja melko mutkatonta on enemmän mieleeni kuin ensikuukaudet, jolloin sai sydän vereslihalla olla pohtimassa milloin mikäkin vaivaa ja mikä tarve oli kulloinkin kyseessä. Ensikuukaudet olivat tietysti erityisen rankkoja E:n herkän vatsan ja maitoherkistymisen vuoksi, mutta nyt päivieni ilona on hyväntuulinen seurustelevainen tyttö. 

Nautin täysillä lähes jokaisesta päivästä tytön kanssa. Erityisesti iloa arkeen tuo uudet ystävät, joita on saanut sekä äiti että E ja kivat viikottaiset ohjelmat, jotka tuovat rytmiä arkeemme. Nautin yhtä lailla kiireettömyydestä, kun vauva-arki on helpompaa ja päähäni mahtuu muutakin kuin nukkuminen. Samalla huomaan, että olen alkanut kaipaamaan omaa aikaa ja omia menoja perheajan oheen. Tuleville viikoille onkin sovittu yhtä ja toista omaa menoa - hiihtolenkkejä ystävän kanssa, jumpassa käyntiä, kahvittelua ja tyttöjen illanvietto (mahdollisesti pitkän kaavan mukaan), joka on edessä ystävänpäivänä. Myös E:lle on varattu helmikuiselle lauantai-illalle hoitaja, kun menemme Miehen kanssa teatteriin. Hoitajaksi on tulossa E:n täti, joten hyvissä käsissä ollaan, mutta totta kai se jännittää - napanuora on vielä tiukalla. Milloin teillä on menty ensimmäistä kertaa hoitoon?



Neitimme 5kk osaa ja taitaa, kasvaa ja kehittyy:
- Soseita ja puuroja maisteltu viiden viikon ajan. Puuro maistuu kylmänä, soseet toisinaan hyvin ja toisinaan ei lainkaan. Rintamaito edelleen pääravinto.
- Bodyt kokoa 62cm, alaosissa vielä joitain 56cm käytössä, niissäkin alkaa olla 62 "pääkoko"
- Libero koossa 3 pitää pepun kuivana
- Ääntely on vieläkin värikkäämpää ja kovempaa kuin aiemmin. Kujerrus, huutaminen, kiljuminen ja mölyäminen kuuluu E:n jokaiseen päivään.
- Menee sekaisin innostuksesta, kun lempileluja heilutetaan pään päällä - Sophie-kirahvi, MAM-purulelu, rapiseva pehmokirja tai ääniä päästävä rumpukirja
- Hiteiksi on nousseet körö körö kirkkoon, rati riti ralla ym. lorut, joissa hytkytellään ja lopuksi tiputaan tai lennetään. Nämä tosin vain kotioloissa, muskarissa ei riemastuta samalla lailla :)
- Aiemmin E oli varautunut hälinässä ja suurten ihmisjoukkojen parissa, nyt hän ei niinkään välitä metelistä, vaan keskittyy omiin juttuihinsa.
- Edelliseen viitaten varautuneisuus on vähentynyt ja esimerkiksi viime aikojen kyläreissuilla E on kiekunut samaan tapaan kuin kotona - merkki tyytyväisyydestä.
- Kovasti jumppaa itseään kyljelleen, mutta viimeinen rutistus selältä vatsalle kääntymiseen puuttuu. Tamppaa jalkoja niin tomerasti lattiaan, että liikkuu siten lelun luota toiselle.
- Edelleen noin kolmet päikkärit päivässä - pituudet ja ajankohdat vaihtelevat kunkin päivän ohjelman mukaan.
- Yöunille noin klo 21. Iltapuuron tultua kuvioihin saatiin nukkumaanmenoa hitusen aikaistettua. Yösyötöt on noin klo 02 ja 05. Ennen ekaa herätystä pitää tutti laittaa ainakin kerran. Usein ekan syötön jälkeen on levottomampaa ja saattaa mennä neljään ennen kuin nukahdetaan kunnolla uudelleen. Sikeät unipätkät siis alkuyöstä ja aamuyöstä.  

Olen vielä vähän pieni pukin tuomaan hyppykiikkuuni.


Vilkaise samalla, mitä meillä osattiin 4kk, 3kk, 2kk ja 1kk ikäisinä.

*** 

Eilen oli 5kk-neuvola, jota en taaskaan odottanut riemusta kiljuen kun luvassa oli sama rokotesetti kuin 3kk-neuvolassa. Oli ihana vaihtaa kuulumisia pitkän kaavan mukaan oman rakkaan neuvolatätimme kanssa ja käydä asioita rauhassa läpi. Onni on huippuneuvolatäti <3 Painoa neidillä on nyt 6155g (5630g) ja pituutta 61.3cm (59cm). Pituuskäyrä laahaa perässä, joten saimme ohjeeksi aloittaa lihat. Mies kyllä tokaisi neuvolatädille: "Hobitit ei kasva pituutta". Onhan se näinkin, että olemme molemmat 160-senttisiä tappeja, eikä lähisuvussakaan juuri pidempiä ole. Mutta lisään jatkossa päivän soseannokseen teelusikallisen lihaa ja muuten jatkamme samaa rataa - kolme kiinteää päivässä, joista kaksi on puuroa ja yksi kasvis-liha-sose.

Toisen puuronkin saisimme vaihtaa kaurapuuroon, joka on ravitsevampaa. Muuten E oli ikäisensä tasolla taitojen perusteella, lelu pysyy kädessä ja siirtyy kädestä toiseen, varaa painoa jaloilleen yms. Itsestään nukahtaminen, pitkähköt yöunet ja vain kaksi syöttöä öisin vaikuttivat lupaavalta neukkutädin mielestä, jospa sitä sitten 6kk tienoolla lopetettaisiin yösyömingit. Rokotteet otettiin vastaan itkulla ja äidin sydäntä taas korvensi, toinen oli niin loukkaantunut ja vuodatti kyyneleitä. Reaktioita ei illalla tullut, hieman enemmän syliä ja viihdyttämistä, mutta tänään tyttö tuntui lämpöiseltä ja itkeskelee. Voiko rokotereaktiot tulla vasta seuraavana päivänä? Oireet vaikuttavat ainakin niin samalta kuin silloin 3kk-neuvolan jälkeen.


Naapurin pojan kanssa nähdään useita kertoja viikossa.


Seuraava onkin sitten 6kk-neuvola, joka meillä on ryhmätapaaminen. Jännää nähdä muita samanikäisiä samalta alueelta ja kuulla miten muilla arki sujuu.

Viikonloppu on jo ovella, SS


Vauvan talvipukeutuminen - Mitä päälle pakkasilla?

Pakkaset tuli ja samalla iski pukemispaniikki - mitä neidille puetaan päälle, kun koko syksy on kuljettu äitiyspakkauksen kevytpuvussa paria poikkeusta lukuunottamatta. Aika pian ongelma selätettiin ja löytyi kombo, jolla on menty pari viime viikkoa kun pakkanen on ollut -10c tai maximissaan -15c. Vaikka onkin ihanaa, että talvi ja talviaurinko eteläisen Suomen saavutti, niin pienen vauvan kanssa kaipaan kyllä aikoja jolloin pukemiseen ei tarvinnut käyttää varttia. Siihen vielä kiemurtelut ja huuto päälle, niin hiki virtaa puettavalla ja pukijalla..

Tapittaja on syötävän suloinen paketti talvivermeissään <3

Bodyn ja housujen/sukkisten päälle on puettu Ruskovillan villapuku ja -kypärämyssy. Käsiin hanskat ja jalkoihin töppöset. Kummatkaan ei ole topatut, vaan hieman kevyemmät. Kypärämyssyn päälle Reiman karvalakki ja tämä kokonaisuus on sujautettu äitiyspakkauksen toppapukuun. Toppapuku on niin lämmin ja pehmoinen, kun tuo huppukin on topattu. Tällä kombolla E on pysynyt lämpimänä niinä kylmimpinäkin päivinä, jolloin tuuli on tehnyt ilmasta hyytävän kylmän.

Leudommille talvikeleille meillä on pukuina Muumia, Ticketiä, karvapukua ja kevyttoppista. Kaikki kokoa 62/68cm

Topattu tyttö on sujautettu Bugaboon footmuff-lämpöpussiin vaunuihin ja toisinaan olen laittanut fleeceviltin lämpöpussin päälle jalkoja lämmittämään. Oikein tuulisina päivinä olen suojannut vaunukopan suun vielä viltillä. Jos vielä kylmenee, niin olen ajatellut pukea kaksi villapukua päällekkäin ja lisätä vaunukoppaan lämpöpussin alle lampaantaljan. Tai ehkä silloin pysytään visusti sisätiloissa.. Mitä pidätte pakkasrajana vauvan nukuttamiseen ulkona?

Niin kaunista ja kylmää!

Iloa iltaan, SS

Soseita vauvalle - Miten meillä soseet maistuvat?

Aloitimme soseruokailut reilu kuukausi sitten omasta toiveesta ja parin lääkärin kehotuksesta. Ajatus tässä takana oli, että Neiti E:n vatsa tasapainoittuisi ja sitä myötä yöt rauhoittuisivat. Näin onkin osittain käynyt, mutta mikä osa siitä on soseiden ansiota, mikä suoliston kehittymisen, mikä maidottomuuteni - mene ja tiedä.

Aloitimme sosemaistelut kaikkien kovasti suosittelemalla bataatilla. Kolme neljä päivää meni vain teelusikallinen maksimissaan. Sitten vaihdoin perunaan ja sen jälkeen porkkanaan, jotka upposivat hieman paremmin. Määrät pysyivät noin kahdessa teelusikallisessa. Allergiamahdollisuuden takia saimme ohjeeksi antaa uutta makua aina 3-4pv, jotta sen vaikutukset näkyisivät. Mistään ei ilmennyt mitään, joten seuraavaksi annoin luumua ja sitten persikkaa. Persikan aika tuli joskus Tallinnan reissun aikaan ja se oli ensimmäinen todellinen hitti - E olisi voinut syödä sitä purkkitolkulla. Seuraavaksi valmistin parsakaalia ja palsternakkaa, joista parsakaali aiheutti paljon ilmavaivoja. Oikeastaan kaikki kasvikset aiheuttivat aluksi jossain määrin ilmavaivoja.

Kun noin puolitoistaviikkoa sitten muutimme ruokailuja siten, että soseita syödään ns. lounaaksi ja päivälliseksi, alkoivat ilmavaivat toden teolla häiritä öitämme. Ehkä uusia makuja oli tullut liikaa, ja otimme hieman takapakkia ja viikon verran meni bataatilla, perunalla, porkkanalla ja luumulla. Ilmavaivat ovat hieman rauhoittuneet. Vatsa varmasti totuttelee vielä uusiin makuihin ja niiden vaikutuksiin.

Nyt taas on alettu ottaa uusia makuja kokeiluun mm. kesäkurpitsaa, päärynää ja omenaa. Sosemäärä - yhdellä aterialla - kasvisten osalta on kasvanut noin kahteen kolmeen ruokalusikallisen, kun hedelmäsosetta menisi vaikka purkillinen.

Peruna-porkkanaa työn alla!


Itsetehtyjä vai valmiita? Pääosin olen tehnyt soseet itse, mutta purkistakin on kokeiltu. Kaikki kasvisruoat olen joko höyryttänyt tai keittänyt kypsiksi, soseuttanut, pakastanut ja sulattanut päivittäin päivän annoksen. Ensimmäisten viikkojen ajan lisäsin soseen sekaan tipan äidinmaitoa, mutta nyt olen sen jättänyt pois. Sopivan paksuista soseista olen saanut lisäämällä sekaan keitinvettä, mutta esim päärynä ja kesäkurpitsa ovat niin vetisiä itsessään ettei lisävettä tarvittu.

Hedelmäsoseiden kanssa on käynyt niin, että persikkaa, mangoa ja luumua on maisteltu kaupan valmiista purkeista. Päärynää tein itse. Kaikki hedelmät ovat suurta herkkua ja nyt olisi tarkoitus tehdä seuraavat hedelmä- ja marjasoseet itse. Vinkki kaupan hyllylle: Ellas Kitchenin smoothiet alkaen 4kk ovat 100% hedelmää tai marjaa eli niissä ei ole mukana mitään muuta kuin sitä itseään. Niihin meilläkin on pari kertaa turvauduttu. Ovat melko arvokkaita, mutta myös laadukkaita.

Soseiden säilöminen. Yhdessä ja toisessa blogissa hehkutetut jääpalamuotit soseiden säilömiseen saa lähinnä niskakarvani pystyyn. En tiedä mitään ärsyttävämpää kuin painella sosekuutioita irti jääpalamuoteista. Arghhhh. Not my cup of tee. Olen säilönyt soseet jääpalamuotteihin, muffinikippoihin, lasipurkkeihin sekä suosikkiini MiniGrip Mini -pusseihin. Pusseista soseiden sulattaminenkin käy kätevästi.

Vinkki valmissoseisiin turvautuvalle! Kuva Ellas Kitchen

Meillä on 5kk-neuvola keskiviikkona ja otaksun vahvasti, että suosittelevat meidän aloittavan puurot. Otin varaslähdön ja aloitimme hirssipuuron maistelun viime viikolla. Hirssipuuroa siksi, että se on paremmin siedettyä kuin kotimaiset viljat, joita en vielä uskalla antaa herkkävatsaiselle E:lle. Kälyni kiikutti hirssipuuron lisäksi meille riisipuurohiutaleita, joten näillä totutellaan puuroiluun. Parina ensimmäisenä päivänä maistelimme puuroa pelkälleen eli veteen tehtynä, ei maistunut. Heti kun laitoin sekaan persikkaa, mangoa tai luumua, on puuro maistunut. Joten E saa puuronsa hedelmäherkulla täydennettynä. Iltapuuroon siirryttiin muutama päivä sitten ja se maistui, muttei ole vaikuttanyt yöuniin ainakaan pidentävästi.  Annoskoko oli aluksi puoli desiä, kun pakkauksen ohjeen mukainen annos olisi 200ml - kuulostaa valtavalta määrältä. Nostin lauantaina annoskoon 100ml ja juuri tuo määrä on uponnut. Tosin ei ongelmitta.

Viikonlopun ajan on ollut haastetta saada mitään kiinteätä E:n suusta alas. Ainoastaan hedelmäherkut maistuisivat. Eilenkin illalla tarjosin puuroa kolmatta kertaa ja kylmänä, niin sitten maistui. Mies tarjosi tänään aamulla puuroa ja ensin ei suu auennut, mutta puuron kylmettyä taas maistui. Että näköjään puuro syödään meillä kylmänä!  On kyllä sellasta tähtitiedettä arvailla aina mistä milloinkin on kyse. No kokeilen tänään antaa kasvissosettakin kylmänä, jos se kylmyys on se juttu?!

Tällä hetkellä kaikkien kolmen on oltava kohdillaan, jotta ruoka maistuu  E:lle eli ajoitus, ruoan koostumus ja lämpötila. Yhtään kokkaretta ei saa olla tai tulee oksennusrefleksi. Että ei ole ihan helppo rasti, mutta totutteluahan tämä edelleen on ja ollee vielä hyvän aikaa. Jos jotain, niin kärsivällisyyttä tarvitsee niin äiti, isi kuin pikku-E.


Puuroissa olemme luottaneet Hollen luomupuuroihin. Huom! Käytössä myös nokkamuki ;)

Soseet on vaikuttaneet imetykseen. Meillä syödään noin 3-4h välein päivät yöt eli imetän nykyään aiempaa harvemmin. Yöaikaan ensimmäisellä herätyksellä toinen rinta ja toisella toinen eli imemistaukoa per rinta saattaa olla jopa 8h! Maitoa tuntuu tulevan, mutta onko tässä vaarana maidontuotannon ehtyminen. Ainakaan mitään ylimääräisiä pumpattavia maitoja ei enää ole mahdollista haalia.

Lopuksi ihan pakko vinkata muille maidottomille huippulöydöstäni eli viimein löytyi soijamaito, joka ei kahvin seassa juoksetu. Olen opetellut juomaan kahvin mustana, mutta on se vaan niin paljon parempaa maidon kera. Tämän purkin bongasin eräästä kahvilasta ja kun kyljessä luki For Professionals ajattelin sen olevan joku kahviloiden erikoistuote. Eipäs ollutkaan, vaan siellä se odotti minua lähikauppani hyllyssä. Nam!

kuva Alpro

Mielelläni kuulisin, miten Teillä on sosemaistelut edenneet? Otetaanko välillä takapakkia ja sitten taas maistuu? Minkä ikäisenä teillä on ollut viisi kiinteää ateriaa päivässä + rintamaito tai korvike?

On pidellyt pakkasia - hyrrrrr, SS

Stokke Newborn Set

Hankimme raskausaikana Stokke Tripp Trapp -tuolin (Hullujen Päivien tarjous 129€) ja siihen Newborn Setin, jotta saisimme E:n saman ruokapöydän ääreen alusta alkaen. Ajattelin kertoa, miten meillä on kaukaloa käytetty näiden viiden kuukauden aikana ja mitä olemme siitä pitäneet. Onko Newborn Set ollut turhake vai tuikitärkeä?

***

Aloimme istuttaa E:tä vauvakaukalossa heti ensimmäisinä viikkoina lyhyitä aikoja kerrallaan. Tuolloin hän ei viihtynytkään siinä kauaa. Usein tuoli oli käytössä aamupalan yhteydessä eli E oli näin mukana yhteisessä aamuhetkessä. Tuolloin valjaista ei ollut väliä, kun toinen vaan nökötti paikallaan ja tuntui lähinnä hukkuvan kaukaloon. Laitoin usein valjaat vain toisen olkaimen yli. Hän oli istuimessa kerrallaan 5-15min.



Hieman myöhemmin, noin 3kk iässä, istuimen lelukaari laitettiin paikoilleen ja siihen sai ripustaa milloin mitäkin härpäkettä viihdykkeeksi.  E saattoi olla istuimessa muutamia kertoja päivän aikana, kerrallaan vartin tai puoli tuntia. Yleensä aamupalalla, illallisella ja/tai ruoanlaiton yhteydessä. Istuimessa hänet on saanut kätevästi mukaan keittiöön patojen äärelle. Viihtyminen vaihtelevaa.

Nyt 4kk - 5kk ikäisenä tuolia viimein käytetään myös siihen mihin se on tarkoitettu eli syömiseen. Sosemaistelujen alettua on tuolille ollut aiempaa enemmän käyttöä ja E on ehtinyt tottua sekä kaukaloon että pöydän ääressä olemiseen. Meidän ei ole tarvinnut tehdä sitterivirityksiä pöydälle tai istua lattian rajassa, vaan maistelut hoidetaan ruokapöydän ääressä ns. "oikealla" korkeudella syöttäjää ajatellen.

Kuin itsestään hän samalla oppii siihen, että ruoat yleisimmin nautitaan ruokapöydän ääressä. Nykyisin tuoli on käytössä kun E syö soseita tai puuroa sekä meidän ruokailujen ajan ja ruoanlaiton yhteydessä. Ja valjaat on nousseet arvoon arvaamattomaan - hän tulisi hetkessä alas ilman niitä.



Näyttää siltä, että istuimelle on käyttöä sinne kuuden seitsemän kuukauden ikään, mitä sen maximina pidetäänkin. Pienen kokonsa vuoksi E mahtuu hyvin istuimeen, vaikka jalat roikkuvat ulkona ja pää alkaa olla samaa tasoa istuimen yläreunan kanssa. Hän viihtyy ja mahtuu kaukaloon, joten all good. Stokke Tripp Trapp Baby Settiin siirrymme sitten kun E osaa istua hieman paremmin. Siinä hän viihtyneet sitten loppu vauva-ajan.


Kuten Remonttihiiri ynnäsi vauvakaukalon plussia ja miinuksia, niin yhdyn siihen, että vauvakaukalo ei tosiaan ole se tärkein hankinta. Mutta se on ollut meille hyödyllinen ja hintansa väärti. Aika arvokas hankinta Newborn Set on uutena, mutta näitä onneksi myydään paljon Torissa ja Huutonetissä. Omamme hankimme 70€ ystäviltä ja settiin sisältyi vaaleanpunaruudullinen päällikangas. Tuolla hinnalla Newborn Set on ihan kannattava hankinta. Jälleenmyyntiarvo ei nimittäin hirveästi tipu, kun kaukaloa käyttää noin puoli vuotta. Plussaa annan myös siitä, että Tripp Trapp -tuolin käyttöikä pitenee entisestään, kun se on kaukalon avulla käytössä vauvasta asti.

Mistähän tämä kombo kannattaisi hankkia? Vinkkejä kaivataan! Tarkoitus olisi hankkia viimeistään helmi-maaliskuussa valkoinen Baby Set, silhouette pink -pehmuste, valjaat ja Playtray-tarjotin.

Kuvat Stokke & Playtray
Ihanaa viikonloppua, SS

PS. Kuinka vaikeaa on toteuttaa Meidän päivä -postaus? Siis ne kuvat, unohtuvat aina.

Oppi & ilo: Puuhaa vauvan kanssa

Pikapostaus Miehen synttärikakkujen (juu kaksi kpl, toinen töihin ja toinen kotiin) paistamisen lomasta. Hän siis viettää huomenna synttäreitään - rakas vanhukseni ;) Maidoton porkkanakakku muun muassa tekeillä. Ei ollut helpoin rasti löytää tuorejuuston korvaavaa tofutuotetta, mutta mikäs muu kuin keskustan Stockmann pelasti.

***

Piipahdimme eilen muskarin (siitä lisää toivottavasti huomenna) jälkeen naapurissa kahvilla ja moikkaamassa E:n uutta vauvakaveria. Naapurin kanssa tutustuimme missäs muuallakaan kuin hehkuttamassani asukaspuiston vauva-aamussa. Heillä oli kivat Oppi ja Ilo -kortit vauvavuoteen, joissa on vauvan eri kehitysvaiheisiin sopivia leikkejä, loruja ja puuhavinkkejä. Olin myyty.

Muistan nähneeni kortteja joskus aiemmin, mutten sen kummemmin niihin perehtynyt. No tänään piti hakea meille omat postista. Kortit on jaettu parin kuukauden ikäjaksoihin - meillä esimerkiksi nyt käytössä 4-6kk kortit, joiden puuhavinkit vastaavat täysin E:n kiinnostus- ja taitotasoa. Muutaman leikin mainitakseni - kurkistusleikki, kylpyleikki, temppuratatunneli, lentokoneena peilin edessä (E sekoaa tästä), peiliin kurkkiminen yms.



Itse paketissa lukee näin:
Vauvan ensimmäinen vuosi on uuden ihmettelyä ja oppimista. Vauvan kanssa tarjoaa lapsen luontaisia kehitysvaiheita tukevaa puuhaa ja vinkkejä kaikille aisteille.

Tämä on myös kiva lahjavinkki, sillä Oppi & ilo -sarjaan kuuluu tuotteita vauvasta teini-ikään saakka.

Yöunille suunnaten, SS

Carriwell Seamless GelWire -imetysliivit voittaa...

*Yhteistyössä Babyidean kanssa.

Ensinnäkin suurkiitos palautteista ja kommenteista blogiin liittyen <3 Kommentteja oli ihana lukea ja samalla huomata, että blogin pitäjä on lukijoidensa kanssa samoilla linjoilla mitä tulee blogin aiheisiin. Selkeästi eniten kiinnostaa perusarkea, hankintoja, E:n kasvamista, äitiyttä ym. koskevat postaukset. Lupaan kirjoitella seuraavaksi meidän kevään harrastuksista, soseruokailuista, vauvan vaatteista, talvipukeutumisesta ja meidän päivästä.

***
Jos olet vailla mitä tahansa lastenhoitotarviketta, äitiysvaatteita tai imetystuotteita, niin kannattaa kurkata MaMidean ALEt. Kaikki tuotteet ovat vähintään -20%, klik*

https://www.mamidea.com/webshop/pages.php?page=ale13-14


***

Kukas muu kuin E toimi onnettarena arvonnassa ;) Arvonta suoritettiin perinteiseen tapaan arpalipukkeilla, jotka aseteltiin Miehen uutuutta huokuvan pipon syvyyksiin. Pipo neidin eteen ja käden ohjaus kohti syvyyksiä. Ensin arpalipun maistaminen..


 Ja voittajaksi selviytyi..






Onnittelut voitosta esikoistaan odottavalle Johkulle/Bluish Beats -blogi ja nöyrin kiitos muille arvontaan osallistuneille! Seuraavan arvonnan ja jonkun huippupalkinnon aika voisi olla maaliskuulla, kun blogi viettää 1-vuotispäiväänsä. Huisia.

Otetaan ilo irti lumesta ja lisääntyneestä valosta, SS

Kiukkuiita ja mitä muuta meille kuuluu?

Loppiaisen jälkeinen viikko on sujunut verrattain rauhallisesti muutamia menoja lukuunottamatta. Mies sairastui flunssaan heti töihin palattuaan ja hän on ollut kotona toipilaana tämän viikon. Minulla on ollut lähes tauoton hoitovastuu E:stä aina viime torstaihin saakka. Kun aamusta iltaan kantaa tyttöä ja hoitaa kaiken yksin, selkä kiittää iltaisin. Auts.

Torstaina viimein ei satanut vettä ja suuntasimme asukaspuiston vauva-aamuun tapaamaan muita vauvoja äiteineen. Erittäin tervetullutta ohjelmaa päiviä kestäneen kotoilun jälkeen. Puolitoistatuntisen aikana leikittiin ja laulettiin, ehdin hörppästä kahvit ja tutustua jälleen uusiin äiteihin E:n ihmetellessä vauvakamuja. Vauva-aamun aionkin ottaa vakiohjelmaksi keväälle, kaikkiaan mukavaa toimintaa.

SNOW, finally!



Mitä pikku-E:lle kuuluu? Otsikon kiukkuiitalla viittaan siihen, että E ei viihdy hetkeäkään yksin. Hän kaipaa viihdyttäjää ja seuranpitäjää koko ajan. Kun häivyn hetkeksi vessaan tai keittiöön alkaa kiukkuaminen ja valitusitku. Tämä on varmaan jokin "vaihe", mutta aikamoinen harhauttelija ja loruttelija saa olla että neiti viihtyy hetken yksikseen. Kun ihan kaikkea ei voi tehdä toinen käsipuolessa roikkuen..

Rakkaasta kiukkuiitasta on tullut mahdoton hihittelijä. Hän hihittelee pitkin päivää ja nauraa narisee riemastuttavan suloisesti. Sydän sulaa. Neidin liikkuminen on kehittynyt hurjasti. Kun hänet laittaa yhteen asentoon lattialle ja hetken päästä menee katsomaan on asento ja paikka ihan toinen. Hän potkii lattiasta vauhtia ja liikkuu milloin sivulle, milloin eteenpäin. Parhaat naurut E saa kun äiti tanssii (tekee junttimoovseja ;)) tai pöristellä puhaltelee masuun ja kaulaan. Myös naamojen lähmiminen ja hiusten repiminen on suosittua puuhaa. Nice.

Soseiluista voisin tehdä oman postauksen, mutta lyhyesti kaikki kokeilemamme on maistunut ja E:n ruokahalu soseiden osalta kasvanut. Kolmessa viikossa olemme kokeilleet perunan, porkkanan, bataatin, parsakaalin, luumun, persikan ja banaanin. Mitään allergiaoireita en ole havainnut, mutta ilmavaivat ovat lisääntyneet. Ne herättävät toisinaan öisin, mutta muuten niistä ei ole ollut suurempia haittoja. Tämän viikon olen antanut vain perusmakuja bataattia, perunaa, porkkanaa ja luumua, jos se olisi vaikuttanut ilmavaivojen määrään, mutta ei. Seuraavaksi aiomme kokeilla hirssi- ja riisipuuroa, jotka ilmeisesti kotimaisi viljoja paremmin siedettyjä, tuleehan meillä jo 5kk täyteen ensi viikolla. Pääravinto on edelleen rintamaito ja sillä jatketaan.

Lumi tuo mukavasti vastusta vaunuihin, ei enää liiku kuin itsestään - tuntuu pakaroissa :)


Neidin nukkumisessa on tapahtunut suurimmat muutokset. Jouluaattoa edeltänyt yö, jolloin syötöt vain kahdesti, valoi uskoa, että se on mahdollista ihan joka yö. Kuin tilauksesta miehen sairastaessa kotona ryhdyimme tällä viikolla projektiin, että syötöt vähenevät kahteen ja E söisi ekan kerran n. 5h unien jälkeen, toisen kerran 5-6 aikaan aamulla. Mies hoitaisi taputtelun / tassuttelun (yleensä tutin suuhun laiton) ja minä syötöt.

Nyt on kolme yötä tällä menetelmällä takana ja sehän tuntuu toimivan. Mies laittaa tutin kahdesti ja minä syötän kahdesti. Unesta saadaan hyvin kiinni ensimmäisen syötön jälkeen. Nukumme siis melko hyvin tällä hetkellä. Toisen syötön jälkeen E on virkeämpi ja olisi valmis heräämään, mutta olemme viereen nukuttamalla saaneet jatkettua unia 7:30-8:00 paikkeille.

Tällä hetkellä meillä ollaan pääsääntöisesti hyväntuulisia ja hyvinvoivia. Tuntuu helpolta kaiken syksyisen valvomisen ja vatsavaivojen jälkeen. Eiköhän nurkan takana jo odota uudet haasteet ;) Pian pitäisi kokeilla maitoaltistustakin uudelleen - toivon niin kovasti, että herkistyminen olisi historiaa ja maitotuotteet sopisivat neidille.

Olisi ihana kuulla, milloin olette jättäneet yösyötöt kokonaan pois? Onko puurojen aloittamisella ollut osuutta asiaan? Entä millloin bebe on siirtynyt omaan huoneeseen nukkumaan?

Mukavaa sunnuntaita, SS

Arvonnan voittajan julkistus huomenna!!

FitMom: Projekti jatkuu & kevään tavoitteet

Marraskuun lopulla jätin FitMom-projektin määrittelemättömäksi ajaksi tauolle. Tuolloin oli pahimmat valvomiset, kipuitkut ja väsynein äiti kuvioissa. Aloitin silloin maidoton-munaton -dieetin ja lopulta joulukuulla meille viimein selvisi, että Neiti E on herkistynyt maitotuotteille. Saimme viimein syyn koko syksyn jatkuneelle kipuitkulle ja valvomiselle. Silloin en ajatellut palaavani annettuun ruokavalioon, sillä maidottomana olisi rahkat, raejuustot yms. tuotteet pitänyt korvata kenties pavuilla, linsseillä ja tofulla - ei kiitos. Siis siinä määrin kun niitä ruokaohjeissa olisi pitänyt päivään sisällyttää.

Kuva

Joulukuun tauko projektista teki hyvää mielelle ja motivaatiolle, ei vähiten kasvaneen herkuttelun takia, eli nyt on taas motivaatio kohdillaan projektin loppuunsaattamista ajatellen. Ruokavalion pidän monipuolisena ja terveellisenä, johon sisältyy yksi herkkupäivä viikossa. Näin itse asiassa on projektissakin ollut viimeisen viiden viikon pätkän ajan. Puhutaan ns. tankkauspäivästä. Pyrin kurinalaisuuteen, mutta repsahdus ei maailmaa kaada. Tammikuu on muutenkin paha, synttäreitä synttäreiden perään - Miehen synttärit ensi viikolla ja sen lisäksi viisi kaveria täyttää vuosia tässä kuussa. Onneksi kaikki ei sentään juhli niitä.

Liikkuminen on käynnistynyt vuoden alusta kuin itsestään. Juhlapyhien mässäilyt ja tekemättömyys sai meikäläisen pitkän tauon jälkeen kahvakuulatunnille viime viikolla. Ja ai että teki hyvää! Olen toki pirun kipeä, mutta hyvällä tavalla. Tietää tehnneensä. Samalla kävin vaaàlla ja yllätys oli suuri, kun vaaka näytti samaa lukemaa kuin ennen raskautta. Tämähän oli yksi tavoitteeni projektissa. Marraskuun lopulla kun tauko alkoi, raskauskiloja oli jäljellä kaksi. Johonkin kummaan ne ovat sulaneet joululoman aikana.

Kuva


Mutta vaikka vaaàn lukemat lupaavalta näyttivätkin, niin kyllä tässä kropassa riittää tekemistä. Vatsassa ja etenkin reisien alueella riittää kiinteytettävää. Kunto pitää saada paremmaksi ja muutenkin lihasvoimaa. Parempi olo itselle ja vähemmän niskajumeja ja kiputiloja. Näillä tavoitteilla kohti kevättä ja kesää.

Pyrin käymään ryhmäliikuntatunneilla (kahvakuula, Bodyjam, Bodypump) pari kertaa viikossa, sen lisäksi vaunulenkit ja mahdollisesti kuntosalia. Lunta ja hiihtokelejä vielä odotellessa. Huomaan heti, että kropan kolotukset ja jumit tasoittuvat kun alan liikkua. Miksi sitä onkin toisinaan niin laiskimus, ettei saa mitään itsestään irti?

Tykkään, että minulla on seuraa liikkuessa. Yhdessä liikkuminen on kivempaa ja saan itsestäni enemmän irti kuin yksin. Mies on loistava tuki ja seura kuntosalilla, mutta hän ei välitä ryhmäliikunnasta. No nyt olen saanut kaksi uutta kaveria ryhmäliikuntapuolelle, joten kimppatsempillä mennään kevätkausi.


Lisäksi lähdin mukaan 30pv haasteeseen, johon sisältyy kyykyt, vatsarutistus ja lankku. Suosittelen todella! Tiukkaa tekee, mutta tuleepa joka päivä tehtyä edes jotain pientä. Tiukka on tahti, mutta kyllä vielä on pysytty hyvin mukana haasteessa. Oletko Sinä ottanut osaa johonkin 30pv haasteeseen? Jos et vielä, niin miten olisi yllä oleva 30 pv rutistus? ;)

***

Kiitos kaikille arvontaan osallistuneille! Nyt täällä aletaan valmistautua sukulaissedän 70-vuotisjuhliin, jotka alkavat alkuiltapäivästä. Mies suuntasi E:n kanssa kaksin vauvauintiin, niin äiti sai ns. laittautumisrauan ;) Sopii hyvin ja näin saatamme ehtiä juhliin oikeaan aikaan.

Toivottavasti tänään viimein saamme lunta, SS

Arvonta - viimeinen päivä osallistua!

* Yhteistyössä Babyidean kanssa.

Tänään on viimeinen päivä osallistua Carriwell Seamless Gelwire -imetysliivien arvontaan. Helpoiten osallistuminen käy kommentoimalla tätä postausta, klik*.

Samalla muistutan MaMidean talvialennuksista - kaikki tuotteet ovat vähintään -20%. Valikoimaan kuuluu monia suosittuja tuotteita, kuten Manduca-kantoreput, kantoliinoja, kestovaippoja, unipusseja, Amazonas Koala -riippumatto, imetysliivejä, äitiysvaatteita ja ekologisia puhdistus- ja pesuaineita. Tästä suoraan ALEihin.



Arvonnan säännöt:

Yhden arvan saa kommentoimalla millaisia postauksia luet mieluiten tässä blogissa ja/tai toivo postausaihetta
Kolme arpaa saa yllä olevan lisäksi liittymällä lukijakseni tai olemalla lukijani
Viisi arpaa on tarjolla niille, jotka edellä mainittujen lisäksi kuljettavat viestikapulaa eteenpäin eli mainostavat arvontaa omassa blogissaan!

Kiitos kaikille jo arvontaan osallistuneille ja palautetta antaneille. Suoritan arvonnan viikonlopun aikana, joten pysykää kuulolla :)

Mukavaa viikonloppua, SS

Vauvan kanssa SnadiStadissa - Muista osallistua arvontaan!

SnadiStadi oli meikäläiselle tuikitunteman paikka toissalauantaihin saakka, kunnes ystäväpariskunta taaperonsa kanssa kutsui meidät mukaan seuranpitäjiksi. Innostuin heti, että totta kai lähdetään katsastamaan tämä meille vielä tuntematon keidas Ruoholahdessa - tiedetäänpä jatkossa mitä vaihtoehtoja tekemiselle on sadepäivien varalle. Nostan hattua kaikille vanhemmille, jotka ovat tänä syksynä (joka jatkuu edelleen) keksineet ulkopuuhaa lapsilleen, sää kun ei sen suhteen ole ollut armollisin. Luultavasti HopLopit, Huimala, SnadiStadi ja muut vastaavat ovat toimineet tavanomaista useamman leikki-ikäisen touhupaikkana.

Välipalaa ennen touhuja
***

Sinällään vauvan kanssa SnadiStadissa ei varsinaisesti tekemistä ole, mutta ihmeteltävää rittää. Ovesta kun astui sisään valtavaan halliin, oli meteli korvia huumaava. Voi ainakin totuttaa vauvaa meteliin ja meininkiin. Vauvan kanssa lysti ei myöskään aiheuta kustannuksia, paitsi pakolliset kahvit + pullat ja parkkimaksu, sillä alle vuodenikäiset ja aikuiset pääsevät ilmaiseksi huvittelemaan.

Sormi suussa menoa ihmetellen

SnadiStadissa oli oma leikkialueensa 1-4 -vuotiaille, jossa me pääsääntöisesti ajan vietimme. Siellä oli oma ajorata, trampoliini, konttausputkia, keinuvien hevosten ja isojen rakennuspalikoiden lisäksi. Taapero ajeli mopolla innoissaan, samoin kävi hyppelemässä (yrittämässä hyppiä) trampoliinilla. Voi miten suloinen näky, kun intoa on enemmän kuin taitoa.

Hei tyypit, meigä joraa!!


Reissun  kohokohdaksi nousi aikuisten huvitteluhetki, kun ängimme itsemme seikkailuradalle, liukumäkeen kun ei päässyt muuten, jossa olikin haastetta 160-170 senttiselle tallaajalle. Nimittäin niissä putkissa eteneminen vaati aikamoista kikkailua - olo oli kuin norsulla lasikaupassa. Niin isolta ja kömpelöltä eteneminen tuntui. Onneksi liukumäessä saadut hyvät vauhdit olivat lopulta kaiken sen punkemisen arvoista ;) Kuva alla.

Neiti E ihmetteli menoa vuorotellen isän ja äidin sylissä. Kävi E isän sylissä laskemassa liukumäkeä, mutta siihen ne touhuilut rajottuivat. Reilun tunnin pyörimisen jälkeen alkoi tulla nälkä ja väsy, joten bongasin hyvän imetyspisteen SnadiStadin Cinemasta eli leffateatterihuoneesta. Huoneessa oli lisäksemme yksi tyttö katsomassa leffaa jättiscreeniltä, eikä äänet olleet kovalla, joten se oli mitä mainioin imetyspaikka kaikessa rauhallisuudessaan.

Kuka saikaan kovimmat vauhdit?

Tuona lauantaina porukkaa oli liikkeellä todella paljon se valitettavasti näkyi heti paikan siisteydessä. SnadiStadissa ollaan joko sukkasiltaan tai sisätossuissa, joista ensimmäinen vaihtoehto on sangen uhkarohkea - etenkin kahvila-alueella -, jossa lattiat, tuolit, pöydät, myyntitiski jne. on kaikki täynnä tahmaisia läikkiä, nesteitä ja roskia. Tarkkana sai olla muutenkin mihin astui ja ettei törmäillyt  lapsiin säntäilemässä sinne tänne. Meno oli paikotellen aika vauhdikasta, eikä lastensa peään katsovista vanhemmista ollut tietoakaan.

Muuten tämä lasten väsyttämiskeidas oli monipuolisuudessaan aika jees. Sinne voisi suunnata niin kolmasluokkalaisen kanssa (skeittirampit, salibandyalueet, isot pomppulinnat, liikennepuisto) kuin pienempien lasten. Mukaan vaan iloista mieltä ja kevyet vaatteet, sillä tässä touhussa tuli hiki. Tai sitten allekirjoittaneen kunto on olematon.

Iloa viikkoon, SS

Muistutan vielä arvonnasta, jossa voit voittaa itsellesi upouudet, innovatiiviset Carriwell Seamless Gelwire -imetysliivit! Arvonta-aikaa on jäljellä perjantai-iltaan saakka, joten klikkaa itsesi tänne ja osallistu kisaan.

Vuodenvaihde ja alkuvuoden kuulumiset

Vuoden vaihtuessa puoliltaöin olimme kaikki kolme vällyjen alla - kaksi kolmesta untenmailla ja minä hyörin ja pyörin rakettien paukkeen valvottamana. Vietimme iltaa ystäväpariskunnan luona, joilla on reilun vuoden ikäinen taapero. Ilta sujui mukavissa merkeissä herkutellen, jutellen ja pieniä tyttöjä viihdyttäen. Olivat kyllä nin suloinen kaksikko tutuissaan.

Kellään meistä ei ollut aikaa eikä halua viihtyä köökissä patojen äärellä koko iltaa, niin illan ruoaksi valikoitui täydellinen uudenvuoden ruoka; hodarit! Väliin sörsselit ja salaattia kylkiäiseksi, avot. Juhlajuomana rosekuohuva ja vichy - hyvin sopi hodareiden kanssa ;) Jälkiruoaksi oli suklaa- ja macarons-leivoksia kera kahvin. Nam!

Typyjen juhlalookit - äidin uusi headbandhuippulöytä Tallinnan Zarasta

Kahdeksan pintaan suuntasimme vesisateeseen raketteja ihmettelemään ja ampumaan muutamat omat. E ei yllättäen raketeista välittänyt, mutta vuoden ikäistä taaperoa ne jo hieman kiinnosti - etenkin kun isänsä niitä räjäytteli. Iltamyssyjen jälkeen suuntasimme kotiin noin kymmeneltä, jotta aamuinen ajomatka Savoon taittuisi mukavasti. Kivan leppoisa vuodenvaihde ja samankaltaisia ne ollee jatkossakin, kun E on pieni.

Miehen ja E:n nukkuessa tyytyväisinä piti pauke minua hereillä reilusti yli puolen yön. Sängyssä maatessa mietin, että siitä on kymmeniä? vuosia, että olen ollut nukkumassa vuoden vaihtuessa ja räiskeen ollessa kovimmillaan. Näin ne asiat muuttuu ja syntyy uusia perinteitä ja tapoja viettää juhlapyhiä - nyt lapset huomioiden.

Tämän taaperon matkaa voi seurata täällä.
***

Etelä-Savoon suuntasimme keskiviikkoaamuna yhdeksän pintaan. Mies voimissaan hyvin nukutun yön jäljiltä ja minä väsyneenä valvomisesta. Tämä oli toinen yön yli reissu E:n kanssa (ensimmäinen Tallinna) ja ensimmäinen pidempi ajomatka (4h). 

Lähdimme liikkeelle E:n ensimmäisten unien aikaan ja pysähdyimme Heinolassa ensimmäisen kerran. Taukoilimme puolisen tuntia sisältäen perushoitotoimenpiteet ja syönnin. Matkaa jatkettiin tunnin verran, kunnes alkoi kiemurtelu, ähinä ja lopulta itku. Ei auttanut leikit ja viihdyttämiset, vaan pysähdyimme vielä Juvalle tankkaamaan maitoa. Tämän jälkeen loppumatka (noin 30min) sujui hyvillä mielin ja hereillä.

Perillä meitä odotti sukulaisdinner, jossa pöydän ääreen kokoontui vajaa 15 sukulaista. E ihmetteli kaikkia ja ei ollut moksiskaan tuntemattomista naamoista. Kunnes päästiin pöydän ääreen alkoi väsy painaa ja aika pian oltiin taas nukutushommissa. Miten nälkä tai väsy iskee aina silloin kun äidin pitäisi lappaa ruokaa naamaansa? 

Neiti S:n pilkut olivat niin kiinnostavia!

Illan päätteeksi yöpymispaikkaamme kömpiessä vannoin ettemme liiku mihinkään kuukausiin. Kaikki viihdyttäminen, syöttöhommat ja hoitamiset on kotona noin paljon helpompaa. Tässä kohtaa alkoi myös väsymys painaa molempia, kun olimme änkeneet Miehen viikon vapaalle niin paljon ohjelmaa, että levosta ei ole olut tietoakaan.

Aamulla kaikki oli toisin - nukuimme kaikki kolme hyvät yöunet. Kerrankin. E söi kolmesti, mutta nukahti aina saman tien uudelleen. Kun kahdeksalta nousimme ylös, olo oli sangen reipas. Pitkä aamupala vielä tädin luona ja hetki touhuilija, ja olimme valmiita kotimatkalle. Paluumatkalla pysähdyimme kahdesti. Nyt E nukkui periaatteessa koko automatkan. Hän heräsi kun pysähdyttiin söi ja touhuili, mutta nukahti taas kun matkaa jatkettiin. Matkaan meillä meni 5,5h kun aiemmin se on taitettu 3-4 tunnissa.

Rento ja maukas uudenvuoden dinner

Viikon kruunasi perjantaiset äidin aamu-unet puoleen 11 ;) ja Ikea-reissu, josta hamstrattiin yhtä ja toista soseruokailuvälinettä. Mukaan tarttui jääpalamuotteja, muovilusikoita, nokkamuki, muffinivuokia, höyrytyskattila, ruokalappujen ja uusi huppupyyhe (vanha lähti jonkun toisen matkaan Tallinnan kylpylässä). 

Se siitä äidin lomasta. Ehkä helmikuussa sitten kun on seuraavan isäviikon aika. Onneksi isäviikot ja talvilomat on ripoteltu pitkin vuotta, niin Miehellä on usein vapaata ja paras on vasta edessä - toukokuun puolesta välistä alkaen kuusi viikkoa isyysvapaalla!! How great is that?

Leppoisaa loppiaista, SS

Vauvan kanssa Tallinnassa

Ensinnäkin kiitoksia kommenteista ja palautteista blogiani koskien, joita on kertynyt mukava määrä arvonnan sivussa. On ollut ilo huomata, että meidän arki, E:n kasvaminen ja äitiyden haasteet kiinnostavat teitä. Meidän päivä -postaus on ollut tekeillä useaan otteeseen (ne itseänikin kiinnostavat muissa vauvablogeissa) ja nyt kun teiltäkin tuli toivetta sellaisesta, niin pyrin sen toteuttamaan heti alkuvuoden aikana. Palataan nyt hetkeksi Tallinnaan.

***

Meidän miniloma tuntui todella lomalta ja olo on onnellinen tästä pienestä luksuksesta arkea piristämässä. Ensimmäinen ulkomaanreissu vauvan kanssa ja kaikki meni niin hyvin, että odotan jo seuraavaa - toukokuussa Italiaa ja siellä Toscanaa. Tiedän, silloin luvassa on uudet haasteet - E liikkuu jo, matkustaminen lentokoneella jne., mutta sen huomasin tällä reissulla että E:n huoltotoimet hoituvat kätevästi melkein missä vain.

Menomatkalle lähdimme unenpöpperöisin silmin kotoa klo 6.10, koska edellisellä reissulla tuohon aikaan oli hirmu ruuhkat laivaan. No nyt ei ollut. Laivalla oli todella hyvin tilaa niin kahviloissa kuin varaamassamme aamiaisbuffetissa. Marssimme jonottamatta aamiaisbuffetiin  ja otimme ison pöydän ikkunan ääreltä. Menomatka sujui oikein mukavissa merkeissä maisemia katsellen ja syöden. E teki samaa - söi, touhusi ja nukkui - nukkui oikeastaan aina, kun hänet iski kärryyn ja lähti liikkeelle.


Tallinnaan päästyämme suuntasimme hotellille siinä toivossa, että saisimme huoneen heti (klo 10, kun sisäänkirjautuminen alkaisi klo 14). Emme saaneet, joten tavaroiden jättö matkatavarahuoneeseen ja kohti Rotermannin liikkeitä ostosmielessä. Pari tuntia siinä rattoisasti kuluikin ja Bershkasta tarttui tälläkin kerralla muutama vaate mukaan. Nautimme Platzissa lounaan ennen hotellille palaamista. Platzissa söimme kesälläkin. Hyvä ruoka ja erittäin miellyttävä ympäristö. E pötkötti sohvalla ja höpötteli (murisi ja kiljui), samalla kun me söimme. E popsi persikkasosetta tuolla ensimmäistä kertaa ja se vasta hitiksi osoittautui. Ensimmäinen makeampi maku ja olisi uponnut vaikka kuinka.

Lounasta Platzissa Rotermannin alueella

Iltapäivällä viimein kirjauduimme hotelliin Double de Lux -huoneeseemme. Huone oli odotetunlainen - tilava ja viihtyisä. Pyysimme huoneeseen matkasängynkin, mutta se jäi tyystin käyttämättä. Iltapäivää kulutimme hotellin allasosastolla, jossa porukkaa oli liiaksikin. Polskimme lämpimässä lastenaltaassa ja porealtaassa. Muut olivat liian viileitä altaita E:lle. Kokeilimme myös matalalämpösaunaa ja hamamia, molemmissa E nautiskeli. Kylpemisen jälkeen äiti suuntasi hierontaan ja muut päikyille, johon äitikin otti tuota pikaa osaa. Ihanan rentoa.

Köllötellen ;)

Illalla suuntasimme vanhaan kaupunkiin syömään. Olimme katsoneet etukäteen Jazz-ravintola Clazzin, jonne navigoimme noin vartissa hotelliltamme. Menimme syömään 19 aikaan, niin ehdimme alta pois kun bändi aloittaisi klo 21. Pari kertaa ravintolassa istumapaikkoja vaihdettuamme löytyi viimein sopiva soppi, joka täytti vaatimuksemme (ei istumista baarijakkaroilla, eikä kännisten nuorten vieressä, kiitos). Saimme oman huoneen ravintolan takaosasta, joka oli sangen viihtyisä, hämyinen ja rauhallinen. Vähempikin olisi riittänyt. Illallinen oli tunnelmaltaan niin ihana, että tuli ihan mieleen meidän kahdenkeskiset illalliset ravintoloissa - Suomessa ja maailmalla. E olla touhusi lelujen parissa hetken, että sain syötyä ja sitten olikin hänen vuoro täyttää vatsaa. Illastaminen viihtyisässä ravintolassa 4,5 kuukauden ikäisen vauvan kanssa oli todella helppoa. Sitä se tuskin on enää, kun E päättää lähteä liikkeelle, mutta ei ainakaan jätetä menemättä, vaan yritetään totuttautua alkuillan ravintolaillallisiin pienestä pitäen.

Oma nurkkauksemme jazzravintola Clazzissa

Yö ei sujunut enää yhtä leppoisasti, vaan syömäni Waldorfin salaatti ja sen sisältämä raaka purjosipuli - luultavimmin - aiheutti E:lle vatsanväänteitä. Itkua tuherrettiin, eikä millään saatu nukuttua. Tuntuu, että joka kerta kun syön jossain muualla kuin kotona, seuraa siitä vatsanväänteitä. Joko ruoassa on valkosipulia, sipulia, chiliä, kun maitotuotteita on suhteellisen helppo välttää.

Isin sylissä maisemia ihmettelemässä

Seuraavaan aamuun käynnistyimme huonosti nukutun yön jälkeen verrattain hitaasti, mutta selvisimme aamupäivän puolella vielä kaupungille. Parin tunnin pyörimisen jälkeen olikin jo aika suunnata satamaan. Ehdimme nippa nappa laivaan, joka oli tupaten täynnä. Paikat olivat kiven alla ja vapaat sellaiset viimein löydettyämme, oli meteli korvia huumaava. Marssin laivan infoon kyselemään, mikä ihme on Comfort Class kannella 9 ja mitä se kustantaisi? Kyseessä on tilava, rauhallinen lounge, jossa on matkan ajan tarjolla virvokkeita, kahvia ja pientä syötävää - oma baari sitä tarvitseville - sekä päivän lehdet ja wi-fi. Hintalappu näille palveluille on 22€/aikuinen. Kaksi näitä kiitos ja pakkauduimme loungeen.

Mukavaa matkustamista loungessa

Suosittelen todella tätä Comfort Classia niille, jotka haluavat matkustaa rauhassa. Meillä oli kokonainen sohvaryhmä käytössämme, jossa mahduimme kaikki makoilemaan, levittämään kamppeemme (tärkeää ;)), vaihtamaan vaippaa, syöttämään jne. Comfort Class teki paluumatkasta erittäin miellyttävän ja se oli hintansa väärti.

Miniloma oli ihan paras irtiotto arjesta ja kotiympyröistä. Suositeltavaa toimintaa pienen vauvan vanhemmille - piristää kummasti!

Nautitaan pitkästä viikonlopusta, SS

Muistakaahan osallistua arvontaan, vielä tasan viikko aikaa.