Raskausviikko 36 käynnissä

Viisi viikkoa jäljellä laskettuun aikaan! Hui! Ja toisaalta malttamattomuus ottamassa yliotetta :) Viime päiviin on kuulunut synttäreiden ja äitiysloman alkamisen juhlinnan lisäksi kodin siivoamista, kestovaippojen pesua ja ihan vaan kotoilua. Mies lähti eilen Puistobluesiin jammailemaan, niin minä opiskelin kestovaippailun saloja ja tein listaa tarvikkeista, joita meiltä vielä puuttuu. Yllätyksekseni ei paljon mitään!

- Hoitolaukku (Stokken hoitolaukku ja Brion laukku kilpailee voitosta, kunhan pääsen näkemään ne - oleellista valinnassa, että laukku sopii meidän molempien käytettäväksi) myös tavalliset olkalaukut ovat vielä taistossa mukana.
- Kapaloliina
- Vaipparoskis
- Pyykkikori vauvan vaatteille

Huomenna otamme suunnaksi eteläisen naapurimme eli Tallinnan ja siellä on tarkoitus katsastaa alennusmyyntien tarjontaa mm. potentiaalisten olkalaukkujen osalta. Muuten ohjelmassa on jalkahoitoa, hierontaa ja kylpemistä. Rentoutusta.

Synttärityttö ja masupallo tänään, kun rv 35+2.
Sikiön paino: 2500 g
Sikiön pituus päästä peppuun (CRL): 31 cm
Koko pituus: 42,5 cm

Vauva
Tämän viikon alussa sikiö on 33 viikkoa vanha. Jos voisit laittaa sormesi sikiön kämmenelle, pieni käsi puristuisi nyrkkiin. Varpaankynnet ylettävät varpaanpäihin.

Napanuora on noin puoli metriä pitkä ja ympärysmitaltaan sentistä kahteen senttiin. Sen sisäinen paine ja koostumus estävät sitä menemästä solmuun ja vaikka näin tapahtuisi, se aukeaa yleensä itsestään. Sikiö käyttää napanuoraa leluna ja puristelee sitä, mutta ei jaksa puristaa sitä niin lujaa että se vahingoittuisi.

Viimeisinä raskausviikkoina sikiö lihoo eniten, jopa yli 200 g viikossa!

Minä
Pieni lapsi on jo vahvasti läsnä hyvin kehittyneine aisteineen. Erityisesti kuulon kautta sikiö aistii uutta tulevaa maailmaansa. Kaikissa kulttuureissa otetaan sikiön havainnointikyky vakavasti. Vielä ei ole liian myöhäistä alkaa harjoitella kehtolaulua. Lapsi tulee todennäköisesti tunnistamaan sekä äänesi että laulun syntymän jälkeen. Tiedät itse parhaiten, kuinka saat lapsesi tuntemaan itsensä rakastetuksi!

Kannattaa panostaa sinun ja syntymättömän lapsesi hyviin, yhteisiin kokemuksiin. Tämä on oikea aika tarinoiden lukemiselle, hyville elokuville, lauluille ja musiikille. Nämä viimeiset viikot ovat sinulle tärkeitä. Sinun tulee ladata akkujasi eikä kuluttaa voimavarojasi.

Äitiysloma on jo ovella ja sinun tulisi varata runsaasti aikaa lepäilyyn. Kerro kumppanillesi, että kaikki sinuun kohdistuva hemmottelu koituu myös lapsen eduksi.



En ole vielä oppinut päiväunille, vaikka väsynkin aina iltapäivästä. Saatan levätä tunnin, mutta uni ei yksinkertaisesti päiväaikaan tule. Tänäänkin mietin, että olisi kauheaa jos synnytys alkaisi tällaisella väsymyksen hetkellä - voimani ei riittäisi mihinkään.

Yritän tätä taitoa opetella Tallinnassa sekä uutiskirjeessäkin mainittua hemmottelua itseni ja vauvan parhaaksi.

Oletteko muut asettaneet LA:n lähestyessä, millaisia rajoituksia reissuille ja matkustamisille? Millä viikolla ei enää "kauaksi kotoa"?

Äitiysloma NYT!

Onnea ja iloa äitiysloman alkamisesta - tänään virallisesti ensimmäinen päivä ja samalla siirryn raskausviikolle 36. Läksiäsikarnevaaleja vietettiin useampana päivänä toimistolla ja ihanat kollegat muistivat tulevaa äitiä hemmottelulahjakortilla. Lahjakortti pitää kuulemma käyttää ristiäisten alla - kun hiukset tippuu päästä, kroppa roikkuu ja ihossa alkaa näkyä imetyksen merkit ja kynnet halkeilevat. Nice.

Neuvoja tuli roppakaupalla:

- Lepää kunnolla tulevat viikot - ehkä viimeisen kerran vuosiin..
- Suurempaa elämänmuutosta - parempaan - ei voi olla.
- Tiedä se, ettet pysty olemaan täydellinen, mutta olet paras omalle lapsellesi.
- Ole armollinen itsellesi ja kumppanillesi, alku menee panikoidessa ja osaamattomuudessa - se on ihan ok.

:) Yritän pitäää mielessä. 

Kun lähdön hetki viimein eilen koitti, niin tirahtihan siinä itku. Kun tulevasta ei tiedä, niin saattoi olla viimeinen kerta, kun teen töitä näiden ihmisten kanssa. Lupailin mennä käymään syksyllä, kunhan olen riittävän toipunut ja voimissani (ja kiinnostunut).


Lepposissa tunnelmissa on ensimmäistä päivää vietettykin. Uimastadionilla chillaten ja sen jälkeen Kauppatorilla kalaherkkulautasen antimilla vatsaa täytellen. Masutyyppi on ollut aivan hyperaktiivinen tänään. Ehkä sekin juhlii alkanutta äitiyslomaa?



Synnytyssairaalaan tutustuminen

Kävimme eilen miehen kanssa tutustumassa Jorvin synnytyssairaalaan. Espoossa asuvana ja itsekin aikanaan Jorvissa syntyneenä ei synnytyspaikkaa tarvinnut hirveästi miettiä. Moni ystävä ja tuttu on siellä synnyttänyt, enkä ole mitään  moitteita paikasta kuullut. En tosin ole niitä kuullut Naistenklinikasta tai Kätilöopistostakaan. Kaikki varmasti hyviä paikkoja saattaa vauva maailmaan.

Hieman jännitin käyntiä etukäteen, kun jotenkin tämä etappi taas konkretisoi tulevaa ja sitä mitä edessä vielä odottaa. Huh hellettä oli meininki, kun sairaalaan saavuimme, mutta onneksi sisätiloissa oli suhteellisen miellyttävä olla.

Kierroksella, jossa tsekattiin sisääntuloaula, tutkimushuone, odotusolohuone, ammehuone, synnytyssali ja vuodeosastot, oli mukana noin 6-7 pariskuntaa. Aluksi kätilö kertoi, miten sairaalassa toimitaan, kun sinne saavutaan ja mitä vaihtoehtoja hoidolle voi olla, kun synnytyksen tilanne on ensin tarkistettu. Tiedämme nyt, mihin suunnata tosipaikan tullen. Ja neuvolakortti mukaan joka paikkaan tästä eteenpäin.

Itse synnytyssali oli positiivinen yllätys, kun mielikuva oli leikkaussalityylinen kylmä ja kliininen ympäristö. Huone oli pienehkö, jossa oli sängyn, keittiönurkkauksen ja wc:n lisäksi sohvantapainen ja keinutuoli. Keskustelimme kivunlievityksistä ja mahdollisista kriisitilanteista kätilön kanssa. Istuskelin kiikkustuolissa kuumissani ja yritin kysyä kaiken mitä olin ennalta miettinyt. Samaan aikaan mies haukotteli vieressä. Great. 

Mitä mieleen jäi:

-  Paljon eväitä miehelle, minulle mehukeittoa, mehua, energiapatukkaa, hedelmiä jne. kevyttä je hyvin vatsassa sulavaa.
- Musiikkia rentoutukseen.
- Läppärin voi ottaa mukaan halutessaan. Kellä aikaa käyttää sitä?
- Imukuppi ja episiotomia tulevat kyseeseen vain sillon, kun näyttää siltä, että vauvan tila ei pysy riittävällä tasolla niin kauaa mitä äidillä menisi aikaa ponnistaa vauva ulos normaalisti. Tai jos äidin jaksaminen on niin huonoissa kantamissa, ettei hän enää yksinkertaisesti jaksa ponnistaa normaalin kaavan mukaisesti, niin näillä toimenpiteillä voidaan nopeuttaa syntymistä.
- Oma pöytätuuletin mukaan, jos hellepäivät meneillään.

Lopuksi pyörähdimme vuodeosastolla ja näin siellä pienen pienen pikkiriikkisen vastasyntyneen tapittajan. Voi kyynel. Osastohoitaja puhui jonkin verran imetyksestä ja siitä, kuinka nännejä voisi alkaa valmistella tulevaan. Kuulemma 80 % synnyttäneistä on jonkinasteisia alkuhaasteita imetyksen kanssa. Lopuksi katsoimme myös perhehuoneita, jollaiseen toivottavasti pääsemme edes osaksi aikaa. Sinänsä kätilö lupaili tilanteen olevan hyvä ja huoneita runsaasti, että yleensä perhehuoneeseen pääsee jos ei ensimmäisenä niin toisena sairaalapäivänä.

Käynnin jälkeen olo oli paitsi tukala (johtuen kuumuudesta), mutta samalla odottava. Vielä odottavampi, malttamattomampi ja valmiimpi kuin ennen käyntiä. Nyt sitten pöytätuuletin ja neuvolakortti kädessä joka paikkaan, niin on tärkeimmät varusteet mukana ;)

Raskausviikko 35

Juhannusaattona pyörähti taas uusi raskausviikko käyntiin, kun viikkoja tuli kasaan 34+0. Kuusi viikkoa laskettuun aikaan.

Juhannus sujui rauhallisissa ja leppoisissa merkeissä. Hieman kalastelua, paljon hyvää ruokaa, leikkiä ja touhua kummitytön kanssa sekä lepäämistä. Mainitsemistani varusteluista huolimatta teltassa nukkuminen jäi yhteen yöhön. Miksikö? Lyhyesti, Suomen kesä ja linnusto pitivät mielikuvituksen vilkkaana ja unet vähäisinä. Samoin alkuyön kylmyys ja kosteus vaihtui jossain vaiheessa tukalaksi hikoiluksi. Hyvän asennon löytyminen oli täysin mahdotonta. Toinen yö nukuttiinkin jo sitten paremmilla alustoilla sisätiloissa. Jotain viikonlopun rauhallisuudesta kertoo sekin, että supisteluja oli max kolme per päivä - todella vähän.

Reissun voittajaratkaisuksi osoittautui mieheni huippuidea eli lepopaikka mammalle auton takatilaan. Mennessä ja etenkin tullessa pötkötin tuolla tyynyjen kanssa melko tyytyväisenä.



Tällä viikolla onkin yhtä ja toista mukavaa ohjelmaa:

- Työkavereiden hemmottelua Pavlovalla läksiäiskahvien muodossa (TJ ENÄÄ 3!!)
- Synnytyssairaalaan tutustuminen huomenna
- Äitiysloman alkamisen ja syntymäpäiväni juhlintaa

Lisäksi vauvavalmistelujen loppuun saattamista, jotta voin tulevina viikkoina keskittyä lepäämiseen ja lomailuun.

Sikiön paino: 2300 g
Sikiön pituus päästä peppuun (CRL): 30 cm
Koko pituus: 41 cm

Vauva
Tämän viikon alussa sikiö on 32 viikkoa vanha. Se ei enää kellu lapsivedessä vaan lepäilee kohdussa. Silmät avautuvat kun sikiö on hereillä ja sulkeutuvat kun se nukkuu.

Vauvan silmien väri on tavallisesti sininen, riippumatta siitä, mikä tulee olemaan niiden lopullinen väri, koska silmien pigmentointi ei ole vielä valmis. Silmien värin kehittyminen vaatii, että silmä altistuu valolle. Vasta kun lapsi lähestyy toista ikävuottaan, on silmien väri yleensä kehittynyt lopulliseksi.

Sormien kynnet ovat nyt niin pitkät, että sikiö voi raapia itseään.

Minä
Kehosi voi tuntua ajoittain (aina) todella painavalta. Jotkut tuntevat olonsa epämukaviksi oudolta tuntuvan ja normaalista poikkeavan vartalonsa kanssa. Toiset taas ovat sen kanssa heti sinut ja tuovat vatsansa näytille tiukoissa vaatteissa ja taputtelevat massuaan ylpeydestä säteillen. Kumpaan ryhmään sinä kuulut? - jälkimmäiseen :)

Olet ehkä huomannut, että rinnoistasi tulee hiukan nestettä. Hormonit saavat rintasi paisumaan ja täyttymään maidolla. Tätä ensimmäistä, väriltään kellertävää maitoa kutsutaan kolostrumiksi. Eikö ole hienoa, että kehosi osoittaa sinulle, että se on valmiina tositoimiin? Elimistösi valmistautuu uusiin tehtäviin. Äidinmaitosi on erikoisvalmistetta vatsassasi olevalle vauvalle.  

Mutta tiesitkö, että samat hormonit, jotka vaikuttavat rintoihisi, vaikuttavat myös sikiön rintarauhasiin, jotka myös paisuvat. Joskus vastasyntyneen tyttölapsen rinnoista voi jopa tulla hiukan nestettä.

Kohdunpohjan korkeus häpyluusta (sf-mitta) on n. 31 cm.

Neuvolassa juhannuksen kynnyksellä

- Enää 4 työpäivää ja sitten alkaa odotettu äitiysloma
- Vielä 42 päivää laskettuun aikaan 

Mikä hienointa tänään on 34 raskausviikkoa täynnä, mikä tarkoittaa sitä, että vauvan annettaisiin syntyä jos ja kun synnytys on alkaakseen. Enää ei tarvitse estellä tai jarrutella hänen maailmaantuloa. Ollaan niin isoja jo <3 Toivon kuitenkin, että vielä kuukauden päivät hän pysyttelee masussa kasvamassa.

Eilisessä neuvolassa todettiin, että tuppaa olemaan herkästi supisteleva kohtu, kun vähän kaikesta rasituksesta aiheuttaa säännöllisesti toistuvia supistuksia. Neuvona viimeisille työpäiville oli etten järjestä mitään muuta ohjelmaa niille ja äitiyslomalla lepoa lepoa - max. yksi asia hoidettavaksi per päivä.

Siro tyttö pötköttää pää alaspäin - asento lähes muuttumaton. Arvioi tunnustelun perusteella, että 2,8-3,2kg olisi syntymäpaino. En kyllä muuta odotakaan, kun ollaan aika pieniä molemmat vanhemmatkin :) Sf nyt 30cm ja painoa tullut kilon verran kahdessa viikossa. Seuraava käynti onkin jo raskausviikon 36 lääkärikäynti ja synnytystapa-arvio.

Paino +1100g (525g/viikko)
Verenpaine  111/68 (108/65)
Hb -
Sf 30cm (28cm)
Turvotus + (+)
Vauvan sykkeet 145 (155)
Liikkeet  ++ (++)

Nyt hyvillä mielin juhannuksen viettoon ja autoon istumaan 5-6 tunniksi.. Olemme varautuneet ajomatkaan ja mökkeilyyn seuraavasti:

- Auton takatilaan on tehty pehmustettu lepotila tyynyineen, jotta pääsen välillä makuuasentoon lepäämään.
-  Liikkeellä kiireettä - pysähdyksiä niin paljon kuin tarvitaan ja yksi pidempi sukulaisten luona matkalla.
- Lämpötyyny, kylmäkääre ja tukivyö mahdollisia kolotuksia varten.

Mökillä on tarkoitus yöpyä teltassa hyvällä patjalla ja tyynyillä varusteltuna. Katsotaan mitä siitä tulee, mutta ilmastoitu ja viileähkö tila houkuttelee sisätiloja enemmän.

Ihanaa juhannusta teille kaikille! 

Ensi juhannuksena meitä on kolme.




Imetysliivien aarreaitta



Pohdin taannoin, millaisia imetysliivejä hankkisin ja hankinko imetykseen tarkoitettuja muita vaatteita. Kyselin teiltä vinkkejä ja kokemuksia, joita sainkin kivasti. Kiitos niistä. 

Carriwellin liivejä suositeltiin useamman toimesta, samoin perusliikkeiden (KappAhl, Lindex, Change) tarjontaa ja saivat Bravadotkin kehuja, joista olin alun perin kiinnostunut. 

Bravadon Body Silk Seamless -liiveissä minua houkutti niiden miellyttävän näköinen materiaali, liivien malli, joka on sporttiliivin ja normaalin liivin välistä, liivien tukevuus, vaikkei kaaritukia olekaan sekä riittävä toppaus, jotta rinnan päät ei ole täysin esillä ja pullistele paidan läpi. Nämä aiemmin tilaamana Carriwellin äitiysliivit olivat ihan yhtä tyhjän kanssa, kuin ei olisi ollut liivejä lainkaan.



Hinta Bravadon liiveillä on Suomessa ollut lähes 50€, joten aika pian suuntasin sormeni Googleen ja aloin metsästää edullisempaa ostopaikkaa netin syövereistä. Nettisurffailun seurauksena löysin NursingBra-Shop.com-verkkokaupan Briteistä, jossa liivien hinta on noin 30€ / kappaleelta. Tein tilauksen toissa viikon perjantaina – tilasin liivit mustina ja ivoryna, ja lähetti toi ne postilaatikkooni eilen. Liivit vaikuttavat todella hyviltä! Juuri sellaisilta, mitä niiden toivoinkin olevan. Tukevat, joustavat, pehmetä, miellyttävät jne. Niitä voisi käyttää jo nyt – varmaan siirrynkin niihin äitiysloman alettua.

EDIT eli koon valitsin tämän kokotaulukon mukaan, ja valitsin M-koon. Normaalitilassa S olisi riittänyt, vaikka en ihan poveton olekaan. M-koko on nyt hyvä ja materiaalin/muotoilun ansiosta niissä on myös kasvuvaraa parin koon verran.

En tietenkään vielä osaa sanoa liiveistä mitään imetyskäytössä, siihen palaan myöhemmin, mutta näppärältä vaikuttaa imetyksessä käytettävä liivien ”läppä”.  Voin siis suositella muillekin Bravado imetysliivien tilaamista Briteistä. Toimitus kestää reilun viikon, mutta säästö on tuntuva. Ajattelin pärjätä näillä kaksilla alkuun ja laittaa sitten uutta tilausta sisään, kun tarvetta tulee. Oli samaisessa nettikaupassa monia muitakin merkkejä.

Terveisin onnellinen imetysliivien omistaja :)

Viikonloppu yhtä juhlaa

Kuten aiemmin kerroin, niin perjantaina minulle järjestettiin vauvakutsut. Ajankohta oli sovittu minun kanssa jo aiemmin, niin järjestäjien ei tarvinnut miettiä minun menoja, joita onkin hurjasti tälle kesälle. Ei yhtään mitään. Toki kotikin piti saada siistiksi ja marjaisa pavlova pöytään, niin ei ajankohtaa voitu täysin yllätykseksi jättää.

Perjantaina kuuden aikaan meille alkoi lappaa ystäviäni. Melkein kaikki joiden odotin ja toivoin tulevan pääsivät paikalle. Mennä viipelsin sellasessa tunnemyrskyssä alkuillan, että lauseet jäi kesken, naamaa vääntelin kummasti ja puhelin höpöjä. Olin niin otettu ja jollain tapaa jännittynyt, vaikka paikalla oli vain läheisiä ystäviäni. Juhlan aihe on niin liikuttava ja sydäntä syvältä riipaiseva <3

Vauvakutsut olivat yhtään kaunistelematta juuri sellaiset mitä toivoinkin. Ei mitään höpötihömppää (vauvanruokien maistelua, kakkavaipan vaihtamista jne.), vaan PALJON herkkuja, yhdessäoloa ja jutustelua, käsihoito - aaahh - ja kivoja vauvaan liittyviä pieniä juttuja - syntymäajan, nimen, mittojen arvaamista.

Herkullisia tarjottavia 
Pavlova, NAM!
Upean näköisiä ja suussa sulavia Cake popseja - wau!
Ja tietenkin - vaippakakku! ;)

Tuleva isi on muuten ainoa joka veikkaa tytön syntyvän heinäkuun puolella. Muilta osin arvaukset ovat lasketun päivän ja 15.8. välissä. Oma veikkaukseni on 7.8. Nimiäkin arvailtiin, mm. Leona, Iines, Kirsti, Onerva, Eevi ja Ella.

Ihana, rentouttava ja mukava ilta - kiitos ystävät rakkaat <3

Lauantaina taas vietimme miehen kanssa yhteisen taipaleemme 10-vuotisjuhlapäivää <3 Liikutuin kyyneliin perjantain vauvakutsuilla, lauantaina se meni suorastaan parkumiseksi, kun sain mieheltäni kirjeen & lahjan. Päivä oli kaikin puolin onnistunut - maukasta ja taidokasta ruokaa ravintolassa, yhdessäoloa, hemmottelua ja aikaisin nukkumaan. Täydellistä.

10-vuotisjuhlapäivän kukat mieheltä


Pssst. jäljellä 8 työaamua - jippikaijeyjey!!

Raskausviikko 34

Olet tänään 33 viikkoa raskaana. 7 viikkoa jäljellä laskettuun aikaan perjantai 2. elokuuta.

Todellako niin vähän? Ei ihme, että alkaa selkä väsyä ja mamma olla levon tarpeessa. Supisteluja tuli eilen koko päivän ja illan säännöllisen epäsäännöllisesti 15-30min välein. Ehti siinä jo huoli hiipiä mieleen, mutta onneksi tänään tilanne on jo parempi. Supistuksia tulee taas silloin tällöin eli niiden säännöllisyys ja jatkuvuus on poissa.

Kai lepääminen sitten auttoi. Olen viettänyt tätäkin päivää lepäillen ja lukien, mies on hoitanut siivoamiset ja ruuan valmistamisen. Illalla on luvassa vauvakutsut!! Voihan liikutus. Siltä en varmaan välty tänään. Kutsujen ajankohta on sovittu yhdessä minun kanssa, mutta muuta en illan ohjelmasta tiedäkään. Toivon vaan kovasti, että kaikki tärkeät henkilöt pääsevät paikalle.

Tällä viikolla jo yli 2kiloa tytöntylleröä masussa <3

Sikiön paino: 2100 g
Sikiön pituus päästä peppuun (CRL): 29 cm
Koko pituus: 39 cm

Vauva
Tämän viikon alussa sikiö on 31 viikkoa vanha. Sillä on nyt vähemmän tilaa kohdussa, eikä se pysty liikkumaan yhtä vapaasti kuin aikaisemmin. Kukaan ei tiedä, mitä sikiö ajattelee tai mistä se näkee unta. Mutta nyt sikiö kokee unen REM-vaiheen (Rapid Eye Movement), jonka yleisesti katsotaan olevan edellytys unien näkemiselle. Sikiön pupillit alkavat reagoida valoon.

Minä
Ajattele: sinä kannat sisälläsi tulevaisuutta! Odottavan äidin näkeminen koskettaa useimpia meistä, melkeinpä iästä huolimatta. Pyöreässä äidin vatsassa on jotain lähestulkoon maagista. Se vetää meitä puoleensa. Onhan se symboli tulevaisuuden toivosta ja mahdollisuuksista. Tai kenties se vain yksinkertaisesti vetoaa lajillemme ominaiseen lisääntymisviettiin.

Nyt huomaat myös, että sana synnytys, joka ehkä on ollut sinulle hiukan vieras – ja jonka olet saattanut tietoisesti tai tiedostamatta työntää pois mielestäsi – pyörii mielessäsi jatkuvasti. Se saattaa tulla mieleesi minä vuorokauden aikana hyvänsä. Myös yöllä, kun et saa unta. Miten synnytys sujuu? Ehditkö varmasti valmistautua? Miten ihmeessä selviät koko ruljanssista?

Monien yöuni muuttuu tässä vaiheessa levottomaksi. Mikään asento ei pitemmän päälle tunnu hyvältä. Lapsi liikkuu ja painaa virtsarakkoa. Pian vatsasta tulee niin iso, että on vaikea löytää hyvää nukkumisasentoa. Monet nukkuvat paremmin, kun sängyssä on monta tyynyä, yksi polvien välissä, ja raskauden edetessä yksi myös vatsan alla.

Fysiologisesti katsottuna ihanteellisin nukkumisasento on vasemmalla kyljellä, tarvittaessa tyyny vatsan alla. Se on paras asento verenkierrolle ja munuaisten toiminnalle. Myös rakkoon kohdistuva paine on tässä asennossa vähäisin.

Viimeistään nyt on aika totutella uudenlaiseen unirytmiin. Pitkät ja katkeamattomat yöunet ovat vaihtuneet lyhyisiin torkahtelujaksoihin. Hyvää valmennnusta synnytyksen jälkeiseen aikaan…


Alla vielä pari kuvaa kokoamastani isyyspakkauksesta. Jos haluat tietää tarkemmin mistä mitäkin on hankittu, niin kysy ihmeessä kommenttiboksin tai sähköpostin kautta.





Lepäämään mars!

Toistuvien supistusten ja vatsan jännittyneisyyden vuoksi jäin tänään lepopotilaaksi loppuviikoksi. Menin aamulla vielä töihin, mutta soitettuani neuvolaan olivat he sitä mieltä, että kotiin lepäämään loppuviikoksi. Selkäkin alkaa sanomaan sopimusta irti, on niin väsynyt kasvavasta etupainosta, että yritän sitä hoitaa samalla ja ottaa iisisti.

Selkeiden supistelujen lisäksi tuntuu, että vatsa on todella usein jännityksestä pinkeä. Kenelläkään kokemusta tästä? Tuntuu, että henki salpautuu samalla kun vatsa jännittyy. Supistusten kesto on kasvanut siinä missä niiden määräkin.

Näissä tunnelmissa tänään ja huomenna.

Kuva


10 000 - riks, räks ja poks!

Hyvä voittaa -blogilla on sivunäyttöjä huimat 10 000 +.  Oletan, ettei ihan kaikki sivunäytöt ole tulleet minulta tai mieheltäni, vaan jäseneksi liittyneiden lisäksi blogin on löytänyt muutama muukin. Mahtavaa ja kiitos lukijoilleni!

Colaa kaikille sen kunniaksi, skål! ;)

Lisäsin blogini taannoin myös

Blogilistalle
Blogloviniin (vasta-alkaja tämän käytössä)

jos tykkäät seurata suosikkejasi näiden sivujen kautta.

Kun olen itse löytänyt kiinnostavan blogin, niin lisään ne automatic lukulistalleni. Ja lukulistaa seuraamalla luen muiden postauksia. Jäseneksi en ole liittynyt tietääkseni yhteenkään blogiin. Saako jäsen postaukset suoraan meiliin niiden ilmestyttyä?


Vaihtelevia tunnelmia

Viikonloppu on ollut yhtä tunteiden vuoristorataa - iloa, surua, itkua, kiukkua, ärtymistä, naurua. Enemmän noita negatiivisia. Mukavimpiin hetkiin on kuulunut myös tällaista:



Eilen ihanien ystävien kanssa päivänviettoa aurinkoisessa kesä-Helsingissä. Käsittämättömän paljon ihmisiä liikkeellä! Reittimme kulki Kampin - Esplanadin puiston - Kauppatorin - Kaivopuiston kautta Mattolaituriin ja takaisin. Tällä välillä näimme jos jonkinmoista tapahtumaa - oli Suomi-Amerikka seuran juhlintaa, katulätkäturnaus, polttareita, Samba-kulkuetta jne.

Lauantai-ilta meni kävelymatkoista (ratikalla väli Kauppatori-Kaivopuisto) toipumiseen. Varjossa ehti tulla vilukin ja tänään on ollut hieman flunssainen olo. Toivottavasti jää yhden päivän vitsaukseksi, sillä ensi viikolla on yhtä ja toista menoa. Sijaiseni aloittaa huomenna, joten töissäkin pitää olla hieman skarpimpana ja jaksaa perehdyttää hänet tulevien työtehtävien pariin.


Tulevaa isukkia myös muistettiin viikonlopun aikana. Hän sai kokoamani isyyspakkauksen ja oli siitä selvästi mielissään <3

Raskausviikko 33 aluillaan

 - Enää 13 työaamua!! Älyttömän vähän, ei sitä edes tajua, etten ole jäämässä joka vuotiselle kesälomalle, vaan oikeasti pois töistä ties kuinka pitkäksi aikaa..

 - Tänään 32+0 ja raskausviikon 33 alku. Kahdeksan viikkoa eli kaksi kuukautta laskettuun aikaan.

Heti helpompi olla, kun on hyvin nukuttu yö takana. Lämpöasteiden laskeminen kahteenkymppiin helpottaa oloa kummasti. Fyysisesti olo on kohtuuhyvä edelleen. Paikat kipeytyvät rasistuksesta ja pitkistä kävelyistä, mutta muuten jaksaa mennä tohottaa ja käydä töissä. Selkä kipeytyy toisinaan ja kankeutta on ilmassa - kuinka saisin aikaseksi edes venytellä? Fyysistä hyvää oloa tuottaa tällä hetkellä kaikki koskettelu, paijaaminen, hieronta ja venyttely.

Henkisesti hermoraunio? No ei ihan, mutta ei se kaukana ole. Olen alkanut stressata kaikesta mahdollisesta - synnytyksestä, ristiäisistä, kodin valmisteluista ja siivoamisista, vauvan varusteista, raha-asioista jne jne. Tämän viikon uutiskirjeen (alla) puheet henkisestä kasvusta huvittavat. Henkinen kasvamattomuus olisi oikeampi nimitys tälle kitinälle ja raivoamiselle.


Sikiön paino: 1800 g
Sikiön pituus päästä peppuun (CRL): 28 cm
Koko pituus: 38 cm

Masun myttynen alkaa jo olla ISO <3 Huomaan sen hyvin masun venymisestä liikkeiden myötä. Liikkeet ovat hieman rauhoittuneet ja aktiivisia liikkumishetkiä on enää muutamia päivän mittaan. Tila alkaa käydä ahtaaksi, toivottavasti sieltä ei enää käännytä mihinkään suuntaan, vaan pysytään pää alhaalla asemissa.

Vauva
Tämän viikon alussa sikiö on 30 viikkoa vanha. Sen vartalo ei enää kasva entisellä vauhdilla, mutta aivot kyllä. Kun uusia aivopoimuja muodostuu, pääkallon koko ja päänympärys kasvavat. Hermoyhteyksien lukumäärä aivoissa lisääntyy valtavasti!

Hiukset paksuuntuvat ja nyt ovat sekä varpaiden että sormien kynnet valmiit. Untuvakarvoitus peittää yhä pienempää osaa kehosta ja sekä kulmakarvat että silmäripset pidentyvät. Nyt sikiöllä on niin vähän tilaa kohdussa, että sen on koukistettava jalkansa asentoon, jota kutsutaan sikiöasennoksi.

Sikiölle muodostuu koko ajan enemmän rasvaa ihon alle ja se alkaa saada vastasyntyneen pullean ulkonäön.

Minä
Kun olet raskaana, ovat kaikki tunteesi tavallista voimakkaampia. Huomaat, että yhä useammin joudut hillitsemään itseäsi – ainakin, jos et halua alituiseen raivota tai kyynelehtiä. Raskausaika voi olla hyvää aikaa henkilökohtaiselle kasvulle. Opit luottamaan omiin tunteisiisi toimimaan odotusajan jälkeenkin itsellesi ja lapsellesi parhaalla tavalla. Nämä tunteet ovat olennainen osa äidinvaistoa.

Käyttekö kumppanisi kanssa synnytysvalmennuksessa? Siellä käsitellään tärkeimpiä asioita raskaudesta, synnytyksestä ja lapsivuodeajasta – ja mahdollisesti käydään myös tutustumiskäynnillä synnytysosastolla. Synnytysvalmennus voi olla hyvänä apuna synnytykseen ja vanhemmuuteen valmistautumisessa ja myös isän kannattaa osallistua.

Synnytysvalmennusta järjestetään useimmilla paikkakunnilla ja sen aika on yleensä raskauden viimeisen kolmanneksen alkaessa.
 

Raskausmuotia vai muodittomuutta?

Tämä vaateintoilija on kokenut raskausajan pukeutumisen haasteelliseksi raskausviikolta 20 eteenpäin. Siihen asti pystyin hyvin käyttämään omia farkkujani, siistimpiä paitojani, toppeja, t-paitoja ja neuleita. Peruskauluspaidat jäivät käytöstä pois jo raskausviikon 14 tienoolla.

Päätin etten myöskään osta äitiysvaatteita ylenpalttisesti, vaan yritän pärjätä kokoa tai paria isommilla normivaatteilla ja muutamilla äitiyshousuilla. Ahh sitä tunnetta, kun ensimmäisen kerran sain jalkaani korkealla resorilla varustetut äitiyshousut, mukavuus-sana sai uuden merkityksen.

En koe kovin taloudelliseksi hankkia monella sadalla eurolla vaatteita 4-5 kuukauden ajalle. Äitiys- ja raskauslisä vaatteissa kun tuo tuntuvasti lisäeuroja vaatekappaleiden hintaan. Nettikauppojen valikoimiin tutustuessani ja Helsingin Kampin Bebes-äitiysvaateliikkeessä vierailtuani, tulin siihen tulokseen, että H&M on minun luottokauppani raskausaikana. Laatu riittävän hyvä, ok-siistejä vaihtoehtoja ja hinnat ei aiheuta suurempia sydämentykytyksiä.

Ensimmäinen äitiysvaatehankintani olivat nämä housut kirkkaan sinisinä, jotka mahtuvat muuten edelleen ;). Hankin samat housut khakina ja kokoa isompina kesän ajalle. Myös tämä mama-malliston toppi on osoittautunut luottovaatteekseni.


 Kuvat täältä ja täältä.

Muut luottovaatteeni juuri nyt ovat:
- leggingsit (kyllä, aiemmin parjaamani vaatekappale
- haaremihousut 
-  n.3 t-paitaa ja sama määrä toppeja (pesen niitä ahkerasti
 - sandaalit ja kangastossut

Lisäksi olen hankkinut alusvaatteita, bikinit, yöpaidan, yhden maximekon ja shortsit. Saanut ystävältä lainaan kahdet housut, jotka ovatkin olleet kiitettävästi käytössä. Onneksi kesälle ei ole mitään suurempia juhlia tiedossa, sillä tämä mama ei paljon jaksa korkkareita jalkaansa änkeä (kertaakaan raskausaikana!!).



 (kuva, kuva ja kuva)

Näin haaveilen pukeutuvani.

Vanessa Minnillon raskaustyyli on täydellinen. Kuinka kauniilta hän näyttääkään ja maha on ihana! Rennon siistiä ja mukavaa.
 
Todellisuus on toista.

Eilinen pikapyrähdys läheiseen kauppakeskukseen mekkoa metsästäen kului kutakuinkin näin. Minulla tuskanhiki ja epätoivo, kun kokeilen normaalin mallisia mekkoja sovituskopissa. Näytin naurettavalta kaikissa. Miehelläni tsemppihenki ja tsemppipuheet, jotta itkulta vältyttäisiin:
"Älä hermostu, kyllä me vielä jotain löydetään"

Saldona yksi vapaa-aikaan soveltuva hellemekko. Hellevaatteiden etsintä jatkukoon.

Mikä tärkeintä, tein kesän bussimatkoja helpottavan hankinnan Clas Ohlssonilta - minituulettimen! Hintaakin vain 1,90€ - suosittelen ISOSTI.

Kuva täältä.

Mistä olet löytänyt äitiysvaatteita kesäksi? Kuulen mielelläni  muiden vinkkejä kesäajan pukeutumiseen, mistä löytyvät ne maximekot, mihin 160 senttinen ei huku, shortsit äitiysresorilla jne. Kaikki vinkit nettikauppoihin tai hyviin merkkeihin tervetulleita.

Kuuma kuumempi kesäkuu

Huh hellettä. Tällä mamalla puskee soijaa sisällä, ulkona, varjossa ja auringossa. Toimistolla on hyvä olla, viileää ja toimiva ilmastointi. Ehkä raahaan patjan sinne?

Viikonlopulla pääsin onneksi viilentymään merelle - täydellistä.



Kipparini ;)

Tänään oli aamulla neuvola, jossa perusmittausten lisäksi keskusteltiin synnytyksestä ja siihen liittyvistä ajatuksista. Sanoin, että alkaahan se pyöriä päivittäin mielessä ja tunteet vaihtelevat paniikista jännitykseen ja vakuutteluihin, että kyllä siitä kait selvitään.

Tyttönen on visusti pää alhaalla, minkä myös virtsarakkoni on havainnut.. Ollut raivotarjonnassa jo sieltä neuvolalääkärikäynniltä vajaan kuukauden takaa. Pysyisi nyt vaan näin. Turvotusta on tullut helteiden ja loppuraskauden myötä sormiin ja vähän jalkoihinkin. Sormuksille heipat hetkeksi.

Muuten kaikki mittaukset mallillaan ja sf-mittaan tullut 2cm lisää. Ei tätä mahan kasvua enää juuri havaitsekaan, kunhan vaan kuljettaa etureppua mukanaan ;) Seuraava neuvolakäynti sitten juhannustorstaina.

Neuvolan jälkeen autossa: "Kyllähän se vähän hirvittää, miten hunajamelonin saa puskettua tuolta."

Äänestys jatkuu vielä Kideblogien Facebook-sivuilla (klikk, klikk ;)).


Ristiäiset vs. nimiäiset

Olemme hissukseen päätyneet pitämään ristiäiset pienokaiselle. En oikein osaa perustella valintaa sen kummemmin, kun että perinne taitaa lopulta voittaa tässä asiassa.

Mieheni ei kuulu kirkkoon ja minä taas kuulun. Kasteessa ei sinällään ole mitään ongelmaa, mutta ehkä pohdimme nimiäisvaihtoehtoa enemmänkin siitä syystä ettemme koe olevamme erityisen kristillisiä, uskonnollisia tai Jumala-uskoisia. Ainoastaan vietämme kristillisiä juhlapyhiä siinä missä muutkin. Luin täältä kasteesta, niin kohdat Jumalan armosta, liitosta, Pyhästä Hengestä tuntuvat hieman korkealentoisilta.



Kummit
Viralliset tai epäviralliset kummit olisimme valinneet joka tapauksessa kastetaan hänet tai ei. Kummi on minusta lapsen aikuisystävä, turvallinen aikuinen ja special-henkilö lapsen elämässä. Toivottavasti myös kiinnostunut lapsen kasvamisesta ja mukana lapsen elämässä mahdollisimman pitkään - parhaassa tapauksessa läpi elämän.

Toiset ovat niin tiukasti sitä koulukuntaa, ettei sukulaisia missään nimessä kummeiksi, kun he ovat jo sukulaisia. Toiset valitsevat ilman muuta lähimmän sukulaisen, esimerkiksi sisaruksen, lapsensa kummiksi. Meillä löytyy hyviä ehdokkaita kummastakin kategoriasta, siksi valinta niin vaikeaa onkin.

Meillä kummeja yritetään pohtia sen kautta, että valittavilla on halu olla lapsen (ja sen vanhempien ;)) kanssa tekemisissä. Kummien määrällä ei ole minulle niinkään merkitystä. Eikä sillä, kuinka monta kummilasta valittavalla jo on. Tehtävästähän voi kieltäytyä, jos kummilapsikiintiö on jo täynnä.

Kuulisin mielelläni teidän mielipiteitä asiaan. Millä perustein olet valinnut kummit lapsellesi?



Itse juhla
Löysin kauniin puisen kappelin meren ääreltä. Nyt toivon, että viereisen leirikeskuksen tiloista löytyy siisti ja sopiva tila kahvitilaisuudelle. Haluisin varailla alustavan päivän syys-/lokakuulle jo nyt kesän aikana ja muutenkin miettiä ristiäiset niiltä osin valmiiksi kuin mahdollista.

Haluamme kutsua paikalle perheen ja kummien lisäksi myös muita läheisiä ystäviä ja sukulaisia. Toiveissani on, että virsien veisaamisen sijaan saisimme jonkun laulamaan/soittamaan kappaleen tai pari. Kaunista ja harmonista. Sellaista, että tämä mama ihan liikuttuu pelkästä ajatuksesta.

Kuvat täältä ja täältä.